Guggenheimin museohankkeen eteneminen Helsingin kaupunginhallituksesta valtuustoon näyttää olevan kiinni yhdestä äänestä ja yhdestä henkilöstä. Ratkaisevaan asemaan noussut kaupunginhallituksen jäsen, historiantutkija Laura Kolbe (kesk.) on aiemmissa kirjoituksissaan suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, jopa innostuneesti.

Kolbe kirjoitti Guggenheimista blogissaan vuoden 2011 tammikuussa, jolloin oli tiedotettu ensimmäisestä kaupungin ja museosäätiön yhteistyöselvityksestä.

– Onnea meille ja heille eli Helsingille ja Guggenheimeille! Viime viikon suuri uutinen oli tärkeä avaus ja mahdollisuus päivittää helsinkiläistä taidemuseotoimintaa laajemmin 2100-luvulle. Soisin, että naitettaisiin taide ja kulttuuriperintö, so Guggis ja Kulttuurien museo, Kolbe mietti tuolloin.

– Guggenheim on museomaailman Rolls Royce tai macdonalds, miten vain. Joka tapauksessa se on maaginen taikasana, joka avaa ovet kaikkialla. Silti pitää muistaa, että esimerkiksi Berliinin Guggenheim vanhassa pienessä pankkikonttorissa on aika latteaa museoideointia. Jos jotain uutta halutaan Suomen pääkaupunkiin, tarvitaan rohkeutta eikä vain jämähtämistä kuvittelemaan Bilbao-kopiota Katajanokan makasiinien tai Töölönlahden ratapihojen paikalla, hän jatkoi.

Hän pohdiskeli tuolloin monen esittämää kysymystä: voidaanko mainetta ostaa, kuten Guggenheimissa konsepti, voi pitäisikö maine kehittää itse.

Lue myös: Uusi käänne Guggenheim-esityksessä: Vain yksi epävarma jäljellä kaupunginhallituksessa

Lue myös: Uutta tietoa Guggenheimista – läpimeno enää yhden äänen päässä

Monien käänteiden jälkeen Guggenheim on ollut esillä jälleen vuonna 2016. Kolbe hehkutti Helsingin museokenttää blogissaan tämän vuoden heinäkuussa.

– Nyt tehdään kulttuurimainontaa! Tässä ilmoitan suoraan, että aion puhua nimillä Suomen pääkaupungin hienoista museoista ja suorastaan markkinoida niitä. Kokoluokassaan Helsinki on Euroopan parhaita museokaupunkeja, Kolbe kehui.

Hän totesi matkailuun liittyen, että usein ulkomailla museossa käymisen kynnys on matalampi kuin kotimaassa. Tässä yhteydessä hän ei ainakaan tyrmännyt Guggenheimin tuloa muun Helsingin tarjonnan lisäksi.

– Guggenheimia odottaessa (!!) sopii katsastaa ainakin Helsingin uudistunutta museoperhettä eli taidemuseota ja kaupunginmuseota, Kolbe kirjoitti.

Ylen vaalikoneessa vuonna 2015 kysyttiin, olisiko Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin koko Suomen etu. Tästä Kolbe oli hieman eri mieltä.

– Mahdollinen Guggenheim-museo hyödyntää ennen kaikkea Helsinkiä, lisäten pääkaupungin kulttuuritarjontaa. Asia kaipaa rutkasti lisäselvittämistä mm. kustannusten kattamisen osalta, Kolbe linjasi tuolloin kommentissaan.

Täpärä äänestystilanne

Kaupunginhallituksen jäsenistä seitsemän on ilmoitustensa mukaan nyt äänestämässä Guggenheim-esityksen puolesta ja seitsemän vastaan. Jäljellä on yksi ratkaiseva ääni: Kolbe on ainoa kaupunginhallituksen jäsen, joka ei ole kertonut kantaansa.

– En sano tästä mitään, Kolbe sanoi Uudelle Suomelle puhelimessa maanantaina.

Spekulatiivisesti ajatellen on nähtävissä kaksi ulkoista tekijää, jotka voisivat kääntää Kolben äänestyspäätöstä myönteiseen suuntaan. Nämä tekijät ovat hänen puolueensa puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä, joka tukee Guggenheim-hankkeen toteuttamista ilman valtion investointitukea, sekä Suomen Museoliitto, joka kannattaa museon rakentamista nykyesityksen mukaisesti. Lue lisää: Suomen Museoliitto otti voimakkaasti kantaa Guggenheimin puolesta

Helsingin kaupunginhallitus päättää Guggenheim Helsinki –esityksen edistämisestä tänään maanantaina kello 16. Jos suurin osa kaupunginhallituksen jäsenistä kannattaa esitystä, se siirtyy kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Silloin valtuusto päättäisi asiasta 30. marraskuuta.