Euroopan komissio ehdottaa 750 miljardin euron elvytyspakettia, jolla autetaan koronasta eniten kärsineitä EU-maita kasvuun.

Paketista 500 miljardia euroa jaettaisiin suorina tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Rahan komissio aikoo kerätä markkinoilta. Se maksettaisiin takaisin vuoden 2027 jälkeen, jolloin alkaisi EU:n uusi budjettikausi.

Komissio aikoo ottaa lainaa jopa 30 vuodeksi niin, että lainat erääntyvät vaiheittain.

Mediatietojen mukaan komissio jakaisi tukia seuraavasti: Italia saisi 81,8 miljardia euroa tukia, Kreikka 22,5 miljardia euroa, Espanja 77,3 miljardia euroa ja Ranska 39 miljardia euroa.

Komissio ehdottaa lainojen takaisin maksua ennen kaikkea uusilla EU-veroilla: päästökaupan laajentamisella, hiiliverolla, digiverolla sekä verottamalla suuryritysten toimintaa jollain tapaa. Vaihtoehtoina on myös jäsenmaiden EU-jäsenmaksujen nosto tai menojen leikkaaminen. Komission mukaan koko elvytyspaketti voidaan kuitenkin rahoittaa uusilla EU-veroilla. Verotusoikeuden antaminen EU:lle olisi merkittävä periaatteellinen muutos.

Paketti on sidottu EU:n monivuotiseen budjettiin, josta EU-maat eivät ole päässeet vielä yhteisymmärrykseen. Lähtökohtana on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ehdotus helmikuulta.

Komission elvytyspaketti edellyttää kaikkien EU:n 27 jäsenmaan hyväksyntää ja neuvotteluista odotetaan vaikeita. Myös Euroopan parlamentti on mukana sanomassa näkemyksensä. Parlamentilta pitää saada hyväksyntä ainakin EU:n budjettiin.

Raha ei tule automaattisesti

Elvytyspaketti koostuu eri osista. Merkittävä osa rahasta kohdentuisi jäsenmaille niin sanotun Investoinnit ja uudistukset -ohjelman alla.

Ohjelma on vapaaehtoinen eikä mikään raha tulisi automaattisesti. Se edellyttäisi, että jäsenmaa laatisi oman suunnitelman investoinneista ja uudistuksista. Ohjelman pitäisi olla linjassa muun muassa komission maakohtaisten suositusten, kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon liittyvin suunnitelmien kanssa.

Toinen osa elvytyspaketista keskittyy yksityisten investointien edistämiseen. Komissio ehdottaa ensinnäkin pääomaehtoista tukimekanismia, jossa komissio myöntäisi takauksen esimerkiksi pääomasijoittajille, mikä lisäisi kannustimia sijoittaa korkeariskisempiin hankkeisiin ja yrityksiin.

Lisäksi komissio ehdottaa sellaista investointityökalua, jossa EU:n takausten avulla Euroopan investointipankki ja kansalliset kehityspankit voisivat sijoittaa strategisiin kohteisiin jäsenmaissa.

Kolmas osa pakettia on investoiminen eurooppalaiseen terveydenhoitoon ja -kriiseihin sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen ja ulkoisen toiminnan tukeminen.

Komissio aikoo muokata myös sen aiempaa ehdotusta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla on tarkoitus auttaa jäsenmaita irti fossiilisesta kohti vähähiilistä energiankäyttöä.

Kaikissa ohjelmissa on tarkoitus noudattaa komission tavoitteita digitalisaatiosta ja ilmastotoimista.

LUE SEURAAVAKSI: