Bryssel

Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat vaarassa rikkoa kasvu- ja vakaussopimusta ensi vuonna, sanoo Euroopan komissio tuoreessa arviossaan.

Keskiviikkona komissio julkaisi arvionsa euroalueen maiden ensi vuoden budjeteista.

Komissio nosti asian esille jo lokakuussa. Komission mukaan Suomen ensi vuoden budjettisuunnitelma ja siinä olevat menojen lisäykset uhkaavat keskipitkän aikavälin budjettitavoitteiden saavuttamista. Toisin sanoen Suomen rakenteellinen alijäämä ylittäisi tavoitetason.

Komission mukaan taloustilanne on kuitenkin pääosin vakaa Euroopassa, sillä tällä hetkellä yksikään euromaa ei ole niin kutsutussa liiallisen alijäämän menettelyssä. Komissio aloittaa pahimmillaan sakkoihin johtavan menettelyn, kun jäsenmaan budjetti on liian alijäämäinen.

Euromaiden velkaantumisaste on komission arvion mukaan laskemassa ensi vuonna 85 prosenttiin bruttokansantuotteeseen nähden tämän vuoden 86 prosentista.

Komissio: Saksan menot eivät kasva tarpeeksi

Komissio kiittelee Saksaa ja Alankomaita siitä, että ne lisäävät ensi vuonna menojaan ja siten niiden budjettiylijäämät pienenevät.

Etenkin Saksaa on eri puolilta patistettu lisäämään kulutusta. Patistelut ovat voimistuneet sen myötä, kun euroalueen kasvu on alkanut hidastua.

Menojen kasvusta huolimatta komissio pitää Saksan ja Alankomaiden toimia riittämättöminä.

”Liikkumatila on merkittävämpi kuin mitä on nyt tehty. Siksi sanomme tätä vain aluksi”, talouskomissaari Pierre Moscovici sanoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Moscovici muistutti komission peräänkuuluttaneen pitkään Saksalta ja Alankomailta kontribuutiota investointien ja kasvun tukemiseen euroalueella, koska ”heillä on siihen kapasiteettia”.

Eurokomissaari Valdis Dombrovskis oli samoilla linjoilla.

”Saksa ja Alankomaat ovat alkaneet toteuttaa tiettyä budjettielvytystä ja ylijäämät pienenevät. Tämä on oikea hetki tehdä niin, mutta kuten sanottu, olisi tilaa tehdä enemmän.”

Komissio arvioi syksyisin kunkin jäsenmaan tulevan vuoden budjettia osana EU:n talouspolitiikan koordinointia. Kunkin vuoden päätteeksi jäsenmaat toimittavat komissiolle seuraavan vuoden budjetin, jonka komissio hyväksyy tai hylkää ja esittää korjauksia.

Säännöt nojaavat kasvu- ja vakaussopimukseen, jossa on kolme osa-aluetta: 60 prosentin velkaraja, kolmen prosentin budjettialijäämäraja ja rakenteellinen alijäämä.

Budjettisääntöjä on kritisoitu siitä, että ne ovat monimutkaiset ja myötäsykliset, mikä johtuu etenkin siitä, että nykyään säännöissä painottuvat budjettien alijäämät eli lyhyen aikavälin toimet.