Uuden Suomen uutinen suomalaisten geeniperimästä perustui Itä-Suomen yliopiston tiedotteeseen ja tutkijan haastatteluun.Kuva: Uusi Suomi

Ryhmä tutkijoita on kirjoittanut alla olevan kommentin Uuden Suomen uutiseen suomalaisten geeniperimästä:

Uusi Suomi julkaisi torstaina 18.8. uutisen ’Geenitutkijat yllättyivät: Eurooppa on nyt jaettu suomalaisiin ja ”ei-suomalaisiin”’. Koska uutisessa sivuttiin myös meidän aiempia tutkimustuloksiamme, haluaisimme täsmentää joitakin seikkoja.

Suomalaiset toki eroavat muista eurooppalaisista geneettisesti – se ei suinkaan yllättänyt geenitutkijoita. Perimänlaajuisella tasolla ero on ollut tiedossa jo viime vuosikymmenellä (kuva) ja proteiineja koodaavien perimän alueiden osaltakin ainakin pari vuotta.

Yllättävämpää sen sijaan oli että ero nostettiin otsikoihin nyt. Uutisessa viitattiin arvostetun Nature-tiedelehden viimeviikkoiseen artikkeliin. Tuossa artikkelissa kuitenkin tarkastellaan varsin eri asiaa: proteiineja koodaavilla perimän alueilla esiintyvää vaihtelua maailmanlaajuisesti. Artikkeli on erinomainen ja sen tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä tautigeenitutkimuksen kannalta, mutta suomalaiset mainitaan koko artikkelissa vain kahdessa lauseessa.

Uusi Suomi uutisoi Itä-Suomen yliopiston tutkimustiedotteen pohjalta, että kun tarkastellaan eri mantereilta kotoisin olevien ihmisten geenejä yhtaikaa, ”kaikki muut väestöt menevät kuvaajassa ihan toiselle alueelle” kuin suomalaiset. Mitään tällaista tulosta Naturen artikkelista ei löydy. Sen sijaan vanhastaan tiedetään, että jos tarkastellaan yhtaikaa eurooppalaisia, aasialaisia ja afrikkalaisia, suomalaiset ryhmittyvät tiiviisti eurooppalaisten joukkoon ja että suomalaisten geenit ovat pääosin eurooppalaista alkuperää.

Uutisessa esitettiin myös useita melko yksioikoisia selityksiä sille, miten suomalaisten geenit ovat muovautuneet nykyiselleen. Selityksissä korostuivat erityisesti historiallisen ajan väestöilmiöt. On kuitenkin todennäköistä että ainakin osa suomalaisten geneettisestä omaleimaisuudesta on selvästi vanhempaa perua. Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Suomen geneettinen ero sekä suomalaisten geeneissä havaittu pieni itäinen vaikutus voivat juontaa juurensa ennemmin tuhansien kuin satojen vuosien takaa. Tulevaisuudessa Suomen muinais-DNA:n tutkimukset tuovat toivottavasti lisävalaistusta näihin seikkoihin.

Yksittäisiä asiavirheitä tai epätarkkuuksia vakavampaa on se, että uutisoinnissa on luotu mielikuva, että geneettisen omaleimaisuutensa vuoksi suomalaiset eivät itse asiassa kenties olisi eurooppalaisia laisinkaan. Geenit eivät kuitenkaan tuota eivätkä määrää ihmisen kansallista, etnistä tai kulttuurista identiteettiä. Eurooppalaisuus puolestaan on maantieteellinen, (geo)poliittinen ja kulttuurinen käsite, ei geneettinen.

Elina Salmela

FT, geneetikko

Helsingin yliopisto

Ulla Moilanen

FM, arkeologi

Turun yliopisto

Päivi Onkamo

dosentti, geneetikko

Helsingin yliopisto

Markku Oinonen

dosentti, yksikönjohtaja

Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto

Tuuli Lappalainen

apulaisprofessori, geneetikko

Columbia University

///

Uuden Suomen toimituksen lisäys: Uutinen perustui Itä-Suomen yliopiston tiedotteen ja Naturen artikkelin lisäksi Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen yksikön professorin Markku Laakson haastatteluun. Uusi Suomi ei ole tavoittanut Laaksoa kommentoimaan kritiikkiä ja sitä, tarkoittiko hän mannertenvälistä vai Euroopan väestöjen sisäistä vertailua todetessaan, että ”kaikki muut väestöt menevät kuvaajassa ihan toiselle alueelle” kuin suomalaiset. Tämä on jäänyt epäselväksi juttua tehtäessä ja kirjoitettaessa.