Energiavirasto muutti sähkönsiirrolle määritellyn kohtuullisen tuoton arviointikriteerejä vuoden alusta tavalla, joka sallii yhtiöille nyt kaksi kertaa suuremmat voitot, arvioi konkariekonomisti Roger Wessman. Hän syyttää viraston ajavan nyt sähköyritysten etua, eikä suomalaisten.

Viime vuonna Energiavirasto oli määritellyt kohtuulliseksi tuottoasteeksi 3,12 prosenttia sijoitetulle pääomalle. Wessman laskee blogissaan, että täksi vuodeksi uudistettu kaava sallii nyt kuuden prosentin tuoton. Jos vanhaa kaavaa olisi käytetty, kohtuullinen tuotto olisi painunut Wessmanin mukaan kahteen prosenttiin. Sekin olisi ollut verrattain houkutteleva.

– Kuuden prosentin tuotto hyvin matalariskiselle sijoitukselle tässä nykyisessä nollakorkojen maailmassa on kyllä erittäin hyvä, Wessman sanoo Uudelle Suomelle.

Voiko jostakin saada vielä paremman tarjouksen?

– Vaikea kyllä keksiä nopeasti. Jos löytäisin sellaisen, laittaisin kyllä heti sinne omia rahojani.

Kohtuullista tuottoa ei Energiavirastossa arvioida yhtiön viivan alle jäävästä tuloksesta. Ensin arvioidaan kohtuullisen tuoton raja kertomalla sähkönsiirtoon sidottu pääoma tuottokertoimelle. Tätä tasoa verrataan sähkönsiirrosta saatuun ja erinäisillä maksuerillä korjattuun liikevoittoon. Jos liikevoitto ylittää kohtuullisen tuoton tason, on rahat palautettava asiakkaille halvempien hintojen muodossa.

– Asiakkaalta saa veloittaa kaikki kustannukset, joita yhtiöille koituu toiminnasta, ja sitten kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle, Wessman summaa.

Wessmanin kritiikki kohdistuu kaavaan, jolla kohtuullisen tuoton prosentti lasketaan. Blogissaan hän avaa kolme kohtaa, joihin tehdyt muutokset nostavat kohtuullisen tuoton noin kuuteen prosenttiin.

Kohtuullisen tuoton rajan nostamista Energiaviraston Verkot-osaston johtaja Veli-Pekka Saajo perustelee Kauppalehdelle sillä, että sähköyhtiöiden mahdollisuudet saada rahoitusta ovat erilaiset. Eduskunta on sähkömarkkinalailla velvoittanut yhtiöitä parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta, mikä tarkoittaa esimerkiksi maakaapeloinnin lisäämistä. Caruna-yhtiö kertoi tänään, ettei ole valmis perääntymään kohua herättäneistä hinnankorotuksistaan ja vetosi nimenomaan sähkömarkkinalain velvoitteisiin.

– [Energiavirasto on viitannut] pieniin maaseutuyhtiöihin, joiden vakavaraisuus on heikko. Ne eivät pysty saamaan lainaa tai hankkimaan osakepääomia. Näitä nyt on autettu niin, että ne pystyvät nostamaan hintoja, kasvattamaan voittoja ja sitten ylisuurilla voitoilla voidaan rahoittaa investointeja. Jos tämä on ollut se perussyy, niin se on aika huono ratkaisu tähän ongelmaan, Wessman sanoo.

– Jos ongelma on pieni määrä pienempiä yhtiöitä ja se, että niiden perusteella säädellään sallittu voittoaste kaikille yhtiöille – myös näiden suursijoittajien yhtiöille, joilla ei ole rahoitusongelmia – niin se on outoa. Siihen olisi parempiakin keinoja ollut.

Viime joulukuussa Energiaviraston Reilua Energiaa -sidosryhmälehdessä Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen kertoi antavansa virastolle yhteistyöstä ”ruusukimpun ilman piikkejä”. Haastattelun nosti julkisuuteen keskiviikkona MTV:n uutiset.

– Virasto on kuullut verkonomistajia useaan otteeseen ja yhtiöillä on ollut mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään julki ennen uuden valvontamallin käyttöönottoa, Koponen totesi.

Wessman suhtautuu Koposen kommentteihin kuivan ironisesti.

– Toimitusjohtajalla on kaikki syy olla kiitollinen Energiavirastolle. Muutoksella Energiavirasto on ajanut selvästi valvottavien intressiä eikä yleisen sähkönkuluttajan intressiä, Wessman sanoo.