Johtamisen ja viestinnän konsultti Pasi Sillanpää ei allekirjoita sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon näkemystä siitä, että sosiaalista mediaa ja erityisesti populismia sosiaalisessa mediassa olisi säänneltävä.

Hiilamo kirjoitti aikaisemmin lauantaina mielipidekirjoituksessaan Etelä-Suomen Sanomissa, että nopea mahdollisuus reagointiin houkuttelee sosiaalisessa mediassa tunnepohjaisiin reaktioihin, jotka lietsovat kiihkeää ja henkilöön käyvää keskustelua.

–Sosiaalinen media ruokkii vastakkainasetteluja myös siksi, että se on antanut entistä isommat aseet liberaaleja eliittejä puolustaville ajatuspoliiseille. He puolustavat kirkasotsaisesti omia ”oikeita arvojaan” väärinajattelijoiden vähäisempiäkin puuskahduksia vastaan, mutta tahtomattaan nämä ajatuspoliisit kärjistävät keskustelua ja radikalisoivat toisella tavalla kokevia ja ajattelevia, Hiilamo kirjoitti.

–Sääntely lienee välttämätön, muttei riittävä ratkaisu demokratian pelastamiseksi. Sosiaalisen median keskustelukulttuuri kaipaa täysremonttia, jonka pitäisi alkaa jo siitä, miten lapsia opetetaan kirjoittamaan ja miten aikuisten tehtävä on toimia hyvänä esimerkkinä myös sosiaalisessa mediassa, hän jatkoi.

Sillanpää ei pidä viisaana, että somen populismia lähdettäisiin rajoittamaan lainsäädännöllä.

– Suoriin turvalisuutta koskeviin uhkauksiin pitää puuttua, mutta ei kaikkeen kielenkäyttöön, mikä tuntuu epämiellyttävältä, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan .

Sillanpään mukaan sosiaalinen media on tuonut keskustelijoiksi paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kokemusta rakentavasta keskustelusta.

–Varsin moni heistä oppii ajan kanssa myös rakentavamman keskustelutavan, kun vain jaksamme. Vaikka heillä on näkemyksiä, joista olemme eri mieltä ja vaikka heidän tapansa eivät aina täytä hyvän keskustelun määreitä, on arvokasta, että he ovat mukana, sillä demokratiaa voidaan kehittää paremmaksi vain sillä, että siihen osallistuu mahdollisimman suuri joukko.

Sillanpää kysyy myös, että kuka määrittelee rajat ja miten, jos lähdemme sille tielle, että rajoitamme populistista toimintaa somessa.

–Olemme hyvin nopeasti tilanteessa, jossa pieni ryhmä eliittiä määrittelee oikean ja väärän. Otetaan tästä ihan käytännön esimerkki. Tällä hetkellä suojellaan vahvasti naisten ja vähemmistöjen oikeuksia, joka on aivan oikein. Samalla kuitenkin pidetään sallittuna, että jokaista keski-ikäisen miehen tasa-arvopolitiikkaan liittyvää kriittistä huomiota saa haukkua setämiehen puheeksi. Pidän sitä ryhmään kohdistettuna vihapuheena, aivan samalla tavalla kuin vaikkapa monien äärioikeistolaisten matu-heittoja, hän toteaa.

Sillanpää huomauttaa, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus käyttää myös tunteita viestinnässä.

–On paljon parempi, kun saa sanoa asiansa suoraan, kuin se, että niitä pitää erityisen tarkkaan miettiä jokaista sanankäännettä ja sen seurauksena peitellä sitä, mitä oikeasti ajattelee. Tunnetasot eivät laske sanomalla, että sinulla ei ole oikeutta tunteisiisi, vaan sillä että opimme paremmin ymmärtämään tunteiden taustoja.

Sillanpää huomauttaa lisäksi, että huonoa keskustelua sosiaalisessa mediassa eivät harrasta ainoastaan populistit.

–Eikä vihakaan ole jäänyt heidän yksinoikeudekseen, hän toteaa.

Hiilamon mukaan polttava kysymys on se, miksi populismi nostaa nyt päätään, kun länsimaiset ihmiset ovat keskimäärin rikkaampia ja vapaampia kuin koskaan aikaisemmin.

–Oma rautalankateoriani perustuu rikkauden ja vapauden epätasaiseen jakautumiseen. Globalisaatio on tuonut – tai ainakin näyttää tuoneen – toisille enemmän rahaa ja mahdollisuuksia kuin toisille.Vastaavaa tyytymättömyyttä on ollut ennenkin. Uusi asia on sosiaalinen media. Se tarjoaa mahtavan keinon puhaltaa tuulta kytevään nuotioon, hän analysoi.

Pasi Sillanpää on Hiilamon kanssa samaa mieltä siitä, että yksi populismin synnyttäjistä on kasvanut eriarvoisuuden tunne. Monessa tapauksessa kyse ei hänen mukaansa ole edes pelkästä tunteesta, vaan käytännön tilanteista.