Korkein oikeus on määrännyt vakuutusyhtiön maksamaan korvauksia tapauksessa, jossa vakuutettu auto oli kaatanut lyhtypylvään vastaantulevan auton eteen. Vastaantulija oli törmännyt pylvääseen ja hänen autonsa vaurioitui.

KKO:n ratkaisusta uutisoi ensimmäisenä Edilex.

Riidatonta asiassa oli se, mitä tiellä tapahtui onnettomuushetkellä.

Kuljettaja A oli ajanut vakuutusyhtiön vakuuttamalla autolla valtatie 7:ää. Hän törmäsi tien keskipenkalla olleen katuvalon pylvääseen. Törmäyksen seurauksena pylväs kaatui penkalta vastaantulevien kaistalle.

Vain muutamakymmentä sekuntia myöhemmin kuljettaja B:n ajama auto tuli toisesta suunnasta ja törmäsi lyhtypylvääseen. B ajoi nopeusrajoituksen mukaan.

Törmäyksestä aiheutui noin 2 300 euron vahinko B:n autolle. B vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan tämän vahingon.

Vakuutusyhtiö ei suostunut maksamaan korvausta vastaantulijalle. Riita syntyi siitä, oliko kuljettajan A ajama auto aiheuttanut toisella kaistalla tapahtuneen törmäyksen.

Käräjäoikeus arvioi, että lyhtypylväs kaatui tielle nimenomaan siksi, että kuljettajan A auto törmäsi siihen. Käräjillä todettiin myös, että vastaantulevan auton ja alkuperäisen kolarin välillä oli selvä fysikaalinen syy-yhteys: vastaantulija ei olisi törmännyt kaatuneeseen pylvääseen, jos A:n auto ei olisi sitä kaatanut.

Vakuutusyhtiö oli siis käräjäoikeuden mukaan velvollinen korvaamaan B:lle aiheutuneen vahingon.

Hovioikeudessa puolestaan todettiin, että lyhtypylvään kaatuminen toki johtui A:n auton törmäyksestä. Pylväs oli kuitenkin jo ehtinyt kaatua maahan B:n tullessa paikalle. Vastaantulijan olisi siis pitänyt kyetä havaitsemaan muutamakymmenen sekuntia sitten kaatunut pylväs ajoradalla.

Hovioikeuden mukaan pylvään olisi siis pitänyt kaatua suoraan auton päälle ja välittömästi sen eteen, jotta törmäys olisi ollut välittömästi A:n aiheuttama. Vakuutusyhtiö ei siten ollut velvollinen korvaamaan B:n vahinkoja.

Korkein oikeus katsoi, ettei vastaantulevien kaistalla ajanut kuljettaja B voinut arvata ennalta, että ajoradalla olisi kaatunut lyhtypylväs.

- Törmäykset ovat sattuneet valtatiellä, jossa vastakkaisten ajokaistojen välissä on kaide. Se, että ajokaistalle päätyisi vastakkaiselta ajokaistalta valopylväs, on yllättävää, eikä kuljettajalla ole yleisen elämänkokemuksen perusteella tarvetta varautua sellaiseen erikseen, Korkein oikeus arvioi.

- Vaikka liikenteessä tulee sinällään varautua myös yllättäviin tilanteisiin ja pystyä reagoimaan niihin riittävän ajoissa, ei B:llä ole ollut vallinneissa liikenneolosuhteissa aihetta alentaa ajonopeuttaan varautuakseen tilanteeseen, joka ei ole ollut ennakoitavissa.

Näin KKO päätyi ratkaisuun, jossa vakuutusyhtiö joutui korvaamaan B:lle vahingon A:n kuljettaman auton vakuutuksesta.

Yleisemmällä tasolla lyhtypylvään kaatumisen aiheuttanut oli siis vastuussa kaatumisen aiheuttamista välittömistä jatko-onnettomuuksista.