Lepakot ovat ihmisen terveydelle perin saastaisia eläimiä. Ne kantavat muun muassa ebolaa ja vesikauhua sekä lukuisia koronaviruksen muotoja – vaikkakaan ei ole selvää, onko nykyinen koronavirustauti covid-19 peräisin lepakoista vai ei.

Itse asiassa lepakoista löytyy ainakin 61 ihmiseen tarttuvaa virustautia, Live Sciencen muutaman vuoden takainen artikkeli kertoo. Yksittäisestä lepakkolajista ei kuitenkaan löydy näitä kaikkia, vaan kukin lepakkolaji kantaa keskimäärin 1,8 ihmiseen tarttuvaa virusta.

Miten lepakot sitten selviävät hengissä kaikista näistä viruksista? The Conversation -lehden tuore uutinen tarjoaa siihen kaksi mahdollista näkökulmaa.

Yksi tekijä lienee lepakoiden ruumiinlämpötila, joka on tyypillisesti korkeampi kuin muilla nisäkkäillä ihminen mukaan lukien. Vuonna 2014 julkaistun brittiläisen tutkimuksen mukaan lepakoiden ruumiinlämpö lennon aikana on lajista riippuen 35–42 astetta, tyypillisesti noin 38–41 astetta.

Se, että useimmat lepakot elävät alituiseen toistuvassa kuumetilassa, selittäisi tutkijoiden mukaan lepakoiden immuniteettia osittain, sillä korkea ruumiinlämpö parantaa immuunijärjestelmän toimintaa.

Toinen tekijä voi liittyä mutaatioon, jonka kiinalais-singaporelainen tutkimus löysi vuonna 2018 lepakoiden niin sanotusta sting-geenistä (engl. stimulator of interferon genes). Tällä geenillä on tärkeä rooli kaikkien nisäkkäiden immuunijärjestelmän säätelyssä.

Epäintuitiivista kyllä, kyseinen mutaatio ei vahvista vaan heikentää tiettyä immuunijärjestelmän muotoa. The Conversationin mukaan tästä on kuitenkin hyötyä, sillä sytosiinimyrskynä tunnettu reaktio on ylilyöty, ja vahingoittaa taudista kärsivää potilasta itseään.

Toisin sanoen lepakoilla vaikuttaisi olevan parempi immuunijärjestelmän ”perustaso” korkeamman ruumiinlämmön ansiosta, mutta vähemmän vahingollisia ylilyöntejä.

Lue seuraavaksi: