Koronakriisin syventyessä sairaaloissa tarvitaan tuntematon määrä tehohoitopaikkoja. Onkohan niitä tarpeeksi?

Suomen Tehohoitoyhdistyksen sivuillaan julkaisemien tietojen mukaan normaaliolojen tehohoitopaikkoja on Suomessa 374. Lisäpaikkoja sairaalat ovat ilmoittaneet 53.

Se tarkoittaa vuoden 2018 väkilukuun suhteutettuna noin 6,8 tehohoitopaikkaa 100 000 asukasta kohden, tai lisäpaikkojen kanssa 7,7.

Suomen tehohoitopaikkojen määrä näyttää lisääntyneen vuodesta 2012, jolloin tehtiin toistaiseksi tuorein eurooppalainen vertailu. Silloin Suomessa oli 6,1 tehohoitopaikkaa sataatuhatta asukasta kohden.

Se on selkeästi vähemmän kuin tuolloin Saksalla (29,2), Itävallalla (21,8), koronamyrskyn silmässä olevalla Italialla (12,5) tai vuoden 2015 Yhdysvalloilla (34,2),

Tuoretta tietoa tehohoitopaikoista sataatuhatta asukasta kohden on vain Aasiasta. Research Gatessa julkaistiin tammikuussa Jason Phuan ryhmän tutkimus, joka antaa kuvaa 23 maan tehohoitopaikoista.

Vaihtelu on suurta. Thaimaa (10,4) ja Etelä-Korea (10,6) esimerkiksi näyttävät varustautuneen Suomea useammalla petipaikalla, mutta Kiinassa luku on vain 3,6 ja koronaviruksen piinaamassa Iranissa 4,6 sataatuhatta asukasta kohden.

Mediuutiset tarkisti pistokokeella, missä määrin Tehohoitoyhdistykselle ilmoitetut tehohoitopaikat pitävät yhä kutinsa. Kävi ilmi, että tilanne on tilastoa valoisampi.

Kysissä esimerkiksi on käytössä ilmoitetut 26 teho- ja tehovalvontapaikkaa, mutta osastolla on kaikkiaan 35 paikkaa ja leikkaussaleihin saadaan tarvittaessa vähintään 14 lisäpaikkaa.

Tyks on ilmoittanut Tehohoitoyhdistykselle aikuisten teho-osaston vahvuudeksi 24 sairaansijaa. Vastuualuejohtaja Mika Valtonen kertoi kuitenkin tällä viikolla Mediuutisille, että aikuisten teho-osastolle tehohoitopaikkoja on nyt perustettu yhteensä 33 ja lisää löytyy 43, kun huomioidaan sydänvalvonta, aivoverenkiertohäiriöiden valvonta, akuutti sisätautivalvonta ja keuhkovalvonta eristyshuoneineen.

Samansuuntaista joustovaraa saattaa olla monissa muissakin sairaaloissa.

Brittien 3 wise men -käytäntö tuntuu sopivan meille parhaiten.

Jos epidemiaa ei saada hidastettua, voi tulla tilanne, jossa kaikki tarvitsevat eivät mahdu tehohoitoon.

Oulun yliopiston tehohoitolääketieteen professori Tero Ala-Kokko kokosi vuonna 2011 yhteen tietoa tehohoidosta epidemioiden aikana. Taustalla oli tuore kokemus sika-influenssasta.

Poikkeusoloissa tilanteessa, jossa kaikki resurssit ovat ylittyneet, tehohoito valitsee potilaansa tiukemmin. Joudutaan siirtymään vaiheeseen, jossa hoitoon pääsevät ne, joille se tuo mahdollisimman monta lisäelinvuotta.

Tällöin tehohoitoa kohdennetaan henkilöihin, joissa yhdistyy nuori ikä, perussairauksien puuttuminen ja alle kuusi SOFA-pistettä. SOFA-piste kuvaa akuutista taudista johtuvien elinhäiriöiden vaikeusastetta ja määrää.

Ala-Kokon mukaan 2011 listatut tehohoidon kriisiajan kriteerit eivät kaipaa muutoksia.

”Tehohoidon varautuminen on kaikilta osin paremmalle tasolla kuin 10 vuotta sitten.”

Tehohoidon epääminen sitä tarvitsevalta on raskas ratkaisu sairaalassa. Kuka tekee päätöksen?

Käytännössä kaikki Mediuutisten haastattelemat ammattilaiset muistuttivat, että potilaiden priorisointi ennusteen mukaan on tehohoidon arkea normaalioloissakin. Siihen on tietyllä tavalla totuttu, ja protokolla on olemassa.

”Priorisoinnin osalta koronaviruspotilaat eivät eroa muista potilaista”, osastonylilääkäri Ilkka Parviainen Kysin Tehohoidon osastolta sanoo.

Tyksissä erityisratkaisuista päätetään moniammatillisesti sairaalan johdon kanssa pandemia-ryhmässä.

”Yksittäisen potilaan tehohoidosta päättävät kuitenkin teho-osaston omat lääkärit”, Valtonen sanoo.

Husissa on sama käytäntö, kun tehon resurssit eivät riitä.

”Pandemiatilanteessa on keskeistä oikean potilasvalinnan suorittaminen teholla vakituisesti työskentelevien erikoislääkäreiden toimesta”, Meilahden sairaalan teholääkäri Minna Bäcklund sanoo.

Jos Satasairaalan koko erikoissairaanhoidossa ja tehohoidossa joudutaan laajasti päättämään priorisoinnista, siihen tarvitaan protokolla, teho-osaston vs. osastonylilääkäri Björn Jäschke sanoo.

”Siinä tilanteessa brittien ’3 wise men’ -käytäntö tuntuu äkkiseltään sopivan meille parhaiten.”

Jäschke arvelee, että kyseeseen tulisivat esimerkiksi päivystyksen, tehohoidon ja sisätautien erikoislääkärit ja palliatiivinen puoli yhdessä.

”Tämän asian suunnittelu kuuluu kuluvan viikon tehtäviini.”

LUE LISÄÄ MEDIUUTISISTA:

Israel seuraa koronatartunnan saaneiden puhelimia ja liikkeitä – menisikö läpi Suomessa?

Kukaan ei tiedä varmasti, milloin koronapotilas on parantunut – Infektiolääkärit joutuvat hoitamaan potilaita ilman varmaa tietoa

Terveyspalvelualan neuvotteluissa koronajoustoista ei vielä tullut valmista – Asian puinti jatkuu maanantaina

Uudenlainen koronakaranteeni alkoi Hongkongissa – Sähköinen ranneke ilmiantaa karkulaiset poliisille