Mitä vuosi 2020 on markkinaraatilaisille opettanut, kysyy Markkinaraadin juontaja Tapio Nurminen.

”Sen, että keskuspankeilla on suuri merkitys osakemarkkinoille ja nykyään pitää olla aika nopea liikkeissään”, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä löytää koronakriisistä uusia puolia.

”Kriisejä on tullut noin kymmenen vuoden välein, mutta tämä kriisi tuli pääomamarkkinoiden ulkopuolelta. Nyt tuli osakemyyntien sijaan tärkeysjärjestyksessä ykköseksi oma ja läheisten terveys. Sijoittajankin on hallittava omia psykologisia pelkotilojaan”, Heikkilä sanoo.

”Toinen opetus oli, että osakemarkkinat pystyvät korjautumaan todella hyvin. Markkinat ja eri instituutiot ovat oppineet aikaisemmista kriiseistä.”

Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin koronan aiheuttamasta laskusta osakemarkkinoilla lopulta toivuttiin.

”Kun näyttää tosi huonolta ja kurssit tulevat alas, ei kannata mennä paniikkiin.”

Onko nousu vain keskuspankkivetoista?

Helsingin pörssin yleisindeksi on kuluneena vuonna kehittynyt huomattavasti paremmin kuin STOXX Europe 600 -indeksi ja melkein yhtä hyvin kuin USA:n S&P 500 -indeksi. Miksi näin, ja onko nousussa mukana kuplaa?

”Ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. Helsingin pörssissä on hyvä yhtiöitä, jotka toimivat globaalisti”, Kauppalehden Pöysti sanoo.

Juontaja Nurminen muistuttaa Euroopan keskuspankin tukitoimista.

”Rahaahan on markkinoilla melkeinpä jopa liikaa ja korot ovat alhaalla. Eihän tämä ole mikään todellinen tilanne.”

Pöysti myöntää, että pörsseistä löytyy myös hämmentävän kovia nousijoita.

”On tällaisia ilmiöitä kuin Tesla, jonka osakekurssi on noussut aivan valtavasti. Myös bitcoin-huuma on menossa. Historia on ainakin tähän asti osoittanut että kun jokin näyttää tavattoman hyvältä, se ei ihan sitä ole.”

Taalerin Heikkilä ei haluaisi ylikorostaa keskuspankkien merkitystä.

”Keskuspankki ilman muuta oli se, mihin tukeuduttiin, ettei markkina käänny alas. Mutta jos miettii, millaisen digiloikan teknologiayhtiöt tänä vuonna ovat ottaneet, on menty monta vuotta eteenpäin. Mitä tekemistä keskuspankilla oli tässä digiloikassa? Ei yhtään mitään.”

Vuoden 2020 nousijat ja laskijat

Raatilaiset tutkivat listauksia vuoden 2020 nousijoista ja laskijoista pörssin päälistalla.

”Nostaisin esiin Harvian”, Pöysti sanoo.

”Aika perinteinen yritys, joka tekee saunankiukaita. Se on menestynyt hienosti tänä vuonna ja kaikin puolin hyvä yhtiö.”

Heikkilän huomio kiinnittyy Nesteeseen.

”Harvia on suomalaista high techiä, viedään kiukaita ympäri maailmaa ja tehdään koko maailmasta saunakansaa. Mutta ehkä hienoin suoritus on kuitenkin Neste. Nesteen markkina-arvo on nyt 45 miljardia ja se tuplaantui tänä vuonna. Investointi uusiutuviin biopolttoaineisiin oli vastaus ilmastomuutoksen torjumiseen. Se on se iso trendi.”

Lounasmeren mukaan pienet yhtiöt hyötyvät kriisiaikoina ketteryydestään.

Ne yritykset, joilla on mahdollisuus tehdä merkittäviä muutoksia, ovat tyypillisesti pieniä yhtiöitä. Harvian lisäksi esimerkiksi Suominen on hyötynyt koronasta.

Kuluneen vuoden kurssilaskut päälistalla eivät ole olleet yhtä dramaattisia kuin nousut.

”Korona on iskenyt. Finnair on kovimpien laskijoiden joukossa. Sitten on tietysti SRV, jolla on omat vaikeutensa. Rakentamisen suhdanne on heikentymässä”, sanoo Pöysti.

Heikkilän huomio kiinnittyy koronatuhoihin.

”Korona on Finnairin lisäksi vaikuttanut esimerkiksi Stockmanniin, joka meni yrityssaneeraukseen. NoHo Partners on jo vähän elpynyt. Korona on vaikuttanut nimenomaan näihin putoajiin”; Heikkilä sanoo.

Lounasmeri katse kiinnittyy sijoittajien joskus vääriin odotuksiin yritysjärjestelyistä.

"Pihlajalinna on siinä mielessä kiinnostava, että osa sijoittajista katselee yritysjärjestelyjen mahdollisuutta. Tässä nähdään, että nopeat pikavoitot eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kilpailuviranomaisillakin on sanansa sanottavana.”

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE SEURAAVAKSI: