Maailman energiamarkkinoilla ja energiantuotannon päästöissä nähdään tänä vuonna historiallinen pudotus koronaviruspandemian seurauksena, arvioi Kansainvälinen energiajärjestö IEA tuoreessa katsauksessaan.

IEA ennustaa, että energian kysyntä vähenee tänä vuonna maailmanlaajuisesti kuusi prosenttia viime vuodesta. Pudotus olisi suurin 70 vuoteen ja seitsemän kertaa suurempi kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2008. Mittakaavaa auttaa havainnollistamaan se, että näin suuri kysynnän pudotus vastaa Intian vuosittaista energian kysyntää. Intia on maailman maista kolmanneksi suurin energiankuluttaja.

Energian kysynnän ennakoidaan supistuvan eniten Euroopan unionin alueella (11 prosenttia) ja Yhdysvalloissa (yhdeksän prosenttia). Esimerkiksi Kiinassa kysynnän lasku on jäämässä alle viiteen prosenttiin.

Ratkaisevaa lopullisten lukemien kannalta on, kuinka kauan koronarajoitukset kestävät. IEA:n mukaan kysyntä vähenisi 1,5 prosenttia kuukaudessa, jos rajoitustoimet olisivat maailmanlaajuisesti yhtä tiukkoja kuin huhtikuun alussa. Jos koronarajoituksia pystytään purkamaan ja talous käynnistyy ennakoitua nopeammin, voi kysynnän lasku jäädä alle neljään prosenttiin.

Osittain alkuvuoden energian kysyntää leikkasi alkuvuonna myös leuto talvi pohjoisella pallonpuoliskolla, mikä on vähentänyt lämmityksen tarvetta.

Arkipäivät muistuttavat sunnuntaita

Koronaviruksen vaikutukset energiankulutukseen näkyvät jo alkuvuodelta kerätyissä tiedoissa.

IEA:n mukaan maailmanlaajuisesti energian kysyntä väheni tammi–maaliskuussa 3,8 prosenttia verrattuna edellisvuoden samaan ajankohtaan.

Myös sähkön kysyntä on romahtanut alkuvuonna niin, että arkipäivien kulutus muistuttaa pyhäpäivien lukuja. IEA ennustaa tälle vuodelle viiden prosentin leikkausta sähkön kysyntään, mikä on suurempi pudotus kuin kertaakaan sitten 1930-luvun taantuman.

Vain uusiutuvan energian kysyntä kasvaa

Toistaiseksi uusiutuvat energianlähteet ovat olleet ainoita, joiden kysyntä on kasvanut alkuvuonna, yhteensä 1,5 prosenttia. Koko vuodelle IEA ennustaa uusiutuvan energian kysyntään 0,8 prosentin kasvua edellisvuodesta.

IEA:n mukaan uusiutuvia energianlähteiden kysyntää on lisännyt tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteetin kasvu. Lisäksi uusiutuvilla tuotetulla energialla on monin paikoin etuasema energiamarkkinoilla niin, ettei niiden tuotanto ole tarvinnut sopeuttaa kysynnän laskun aikana. Biopolttoaineiden kysyntään järjestö sen sijaan ennakoi laskua.

Muiden energianlähteiden kysynnän ennustetaan laskevan tänä vuonna. Toistaiseksi kovimman iskun on ottanut kivihiili, jonka kysyntä on laskenut kahdeksan prosenttia alkuvuonna verrattuna edellisvuoteen. Myös öljyn, maakaasun ja ydinvoiman kysyntä on ollut laskussa.

”On vielä liian aikaista puhua (koronaviruksen) pitkäaikaisista vaikutuksista, mutta energiateollisuus on kriisin jälkeen muuttunut”, sanoi IEA:n johtaja Fatih Birol raportin julkaisun yhteydessä.

IEA arvioi, että 40 prosenttia sähköstä tuotetaan tänä vuonna tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimalla. Samaan aikaan sähköntuotanto hiilellä ja maakaasulla on vähenemässä vuotta 2001 vastaavalle tasolle.

Hiilidioksidipäästöihin historiallinen pudotus

Kivihiilen ja öljyn kysyntäleikkauksen seurauksena myös energiantuotannon hiilidioksidipäästöihin ennustetaan tänä vuonna historiallista kahdeksan prosentin pudotusta. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt eivät ole pudonneet määrällisesti yhtä paljon edes esimerkiksi maailmansotien aikana.

Näin suuri pudotus päästöissä tarkoittaisi, että tänä vuonna energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat arviolta 30,6 gigatonnia, eli vähemmän kuin kertaakaan vuosikymmeneen.

IEA:n mukaan energiantuotannon päästöt vähenivät jo tammi–maaliskuussa viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Päästöt laskivat jo alkuvuonna 8–9 prosenttia Kiinassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Energiantuotanto aiheuttaa suuren osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. IEA:n johtajan Fatih Birolin mukaan koronaviruksesta johtuvista päästövähennyksistä ei ole kuitenkaan syytä iloita.

”Historiallinen pudotus maailmanlaajuisissa päästöissä on seurausta ennenaikaisista kuolemista ja talousiskusta. Ja jos vuoden 2008 finanssikriisin seurauksista voi ottaa oppia, näemme todennäköisesti voimakkaan kasvun päästöissä, kun talouden olosuhteet paranevat”, Birol kommentoi.