Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) arvioi, että digitaalinen ratkaisu koronavirustartuntariskissä olevien ihmisten jäljittämiseksi saataisiin Suomessa etenemään kevään aikana.

”Kyllä tässä varmaankin tavoitteena kaikilla on tämän kevään aikana saada jotain aikaan”, Harakka sanoo.

Hän muistuttaa, että käynnissä on kaksi prosessia, jotka ovat kehitystyö ja kuluttajaliittymän valmistaminen sekä se, että ratkaisu on lainsäädännöllisesti pätevä ja tietoturvallinen. Harakan mukaan liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) sekä Kyberturvallisuuskeskus osallistuvat luotettavan kansainvälisen sovelluksen rakentamiseen yhdessä Reaktorin, Supercellin ja Futuricen kanssa.

”Kukaan ei ole sinänsä valtion taholta antanut toimeksiantoa yrityksille, vaan Reaktor ja Futurice ovat olleet kiitettävän oma-aloitteisia siinä, että he ovat halunneet osallistua yleiseurooppalaiseen ja kansainväliseen hankkeeseen, jolla toimivia sovelluksia saataisiin tehtyä”, Harakka sanoo.

Vaikka esimerkiksi Euroopassa on vireillä erilaisia hankkeita, Harakka toteaa, että eri maissa lainsäädännöt poikkeavat sen verran toisistaan, että kansallisia sovelluksia täytyy kuitenkin tehdä. Sovelluksesta olisi Harakan arvion mukaan hyötyä koronaviruksen leviämisen taltuttamisessa, kun kontaktit saataisiin kartoitettua ja altistuneet tarvittaessa testattua.

”Silloin uskoisin, että meillä on tarkka kuva siitä, missä mennään. Se vaikuttaa epäsuorasti siihen, millaisia rajoitustoimia tarvitaan. Tämä ei sinällään estä tartuntoja, mutta voisi olla hyödyllinen tartuntojen taltuttajana”, Harakka sanoo.

Lisäksi hän arvioi, että sovellus olisi hyödyllinen koronaviruksen mahdollisen toisen leviämisaallon iskiessä.

”Silloin saisimme ensimmäiset tiedot tällaisen sovelluksen kautta, kun tauti alkaisi taas aktivoitua.”

Ministerillä on 4 ehtoa

Harakka nosti jo aiemmin blogissaan esiin neljä ehtoa ratkaisulle: sen on oltava vapaaehtoinen, tietoturvan täytyy olla aukoton, tarvitaan kolme miljoonaa käyttäjää sekä yksityisen ja julkisen puolen yhteistyötä.

Harakka uskoo, että suuret joukot suomalaisia haluaisivat ladata sovelluksen, jos voivat sen avulla saada tiedon siitä, että ovat altistuneet tietämättään tartunnalle ja pyrkiä siten välttämään tartuttamasta muita.

”Yhdenlainen tavoite voisi olla 60 prosenttia älypuhelimien haltijoista, mikä tarkoittaisi terveysviranomaisten mielestä sitä, että siitä olisi aitoa hyötyä pandemian hallinnassa. Toki pienemmätkin luvut kelpaavat”, Harakka sanoo.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina Harakka tarkensi, että digitaalista apuvälinettä koronavirustartuntojen kartoittamiseen etsitään nyt kansainvälisessä yhteistyössä Euroopan sisällä. Hän kutsui teknologiaa Pepp-­PT:ksi, joka on lyhenne sanoista ”Pan European Privacy-Protecting Proximity Tracing”.

Sovellusta on kehittänyt 130 asiantuntijan ryhmä, jossa on edustajia kahdeksasta Euroopan maasta. Työhön ovat Suomesta vapaaehtoisesti osallistuneet Harakan mukaan Reaktor ja Futurice.

”Meillä on tällainen työnjako, että nämä sovelluksenkehittäjät tekevät kuumeisesti työtä sen eteen, että nopeasti saataisiin sovellus aikaan ja me liikenne- ja viestintäministeriössä koordinoimme sitten tarvittavaa lainsäädäntötyötä”, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.

Lisäksi LVM varmistaa, että mahdollinen sovellus, jos sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sellaisen haluaa ottaa käyttöön, olisi turvallinen ja luotettava. Sen takia LVM:n Kyberturvallisuuskeskus on Harakan mukaan vastuussa turvallisuudesta.

Suomeen pulpahti jo sovelluksia

Suomessa on julkaistu jo ainakin kaksi koronavirussovellusta, joista toinen on nimeltään Fevermap ja toinen FinPandem. Seravon toimitusjohtaja Otto Kekäläinen on tarjonnut Fevermap-sovellusta Twitterissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), mutta tviittasi viimeksi eilen, ettei ole saanut tarjoukseensa vastausta.

Uusi Suomi kysyi Harakalta tiedotustilaisuudessa, mitä hän ajattelee siitä, että Suomessa on jo julkaistu koronaan liittyviä sovelluksia, vaikka käyttäjät tulisi suurimman hyödyn saavuttamiseksi keskittää yhdelle sovellukselle. Harakka on aiemmin todennut, että tarvittava 60 prosentin käyttöaste tarkoittaisi Suomessa kolmea miljoonaa käyttäjää.

Harakka korosti vastauksessaan olevan todella tärkeää, että jos Suomessa on käytössä digitaalisia apuvälineitä, ne olisivat sellaisia, joita terveysviranomaiset ja STM haluavat ottaa käyttöön.

”Silloin se päätavoite on ilman muuta se, että terveysviranomaiset näkevät siitä olevan selkeästi apua tämän koronaviruksen leviämisen rajoittamisessa. Siksi on tärkeä löytää sellainen sovellus, joka olisi viranomaisten hyväksymä”, Harakka vastasi tiedotustilaisuudessa aamulla.

Jos esimerkiksi mainittu 60 prosenttia matkapuhelinten käyttäjistä ottaisi tällaisen ”hyvän sovelluksen” käyttöön kontaktien kartoittamiseksi, tulos olisi Harakan mukaan varmastikin ”päämäärän eli viruksen taltuttamisen osalta erinomainen”.

Euroopan tietosuojavaltuutettu (EDPS) peräänkuulutti maanantaina yleiseurooppalaista mobiilisovellusta koronaviruksen jäljittämiseen sen sijaan, että jäsenmaat kehittäisivät omia sovelluksiaan kansallisesti. EU:n tietosuojavaltuutettu Wojciech Wiewiórowski vetosi maanantaina sellaisen yleiseurooppalaisen sovelluksen puolesta, jota koordinoitaisiin EU-tasolla, ja ilmaisi huolensa lisääntyvistä sovelluksista ja niiden yksityisyydensuojasta.

Pepp-­PT-sovellusta ollaan ottamassa käyttöön Saksassa.