Helsingissä asuva Heini kävi koronatestissä Kampin Terveystalossa Helsingin keskustassa ja järkyttyi.

Heini esiintyy jutussa työnsä luonteen vuoksi pelkällä etunimellään. Hän haluaa jakaa kokemuksensa, jotta koronanäytteenotto saataisiin Suomessa sujuvammaksi.

Heini kertoi Terveystalon lääkärichatissä oireistaan ja sairaushistoriastaan. Hänellä on ollut jo parin viikon ajan kurkkukipua ja lämpöä, mutta ei varsinaista kuumetta. Hän on aiemmin sairastanut imusolmukesyöpää, jonka alkuvaiheissa oli samanlaisia oireita. Lääkäri määräsi Heinille verikokeet ja koronatestin.

Jos syöpä olisi uusiutunut, Heini kuuluisi riskiryhmään.

Terveystalon laboratoriosta soitettiin, eikä puhelimessa kysytty, oliko hän riskiryhmää. Heini tiedusteli, voiko hän tulla paikalle julkisilla kulkuvälineillä, koska hänellä ei ole autoa. Vastaus oli kyllä, mutta Heiniä kehotettiin pitämään huivia suunsa edessä.

Perillä Heiniä oli heti portaiden yläpäässä vastassa hengityssuojaimeen pukeutunut hoitaja, joka antoi käsidesiä ja tiedusteli, oliko Heinillä hengitystieoireita. Vastauksen kuultuaan hoitaja kehotti Heiniä menemään ovesta, joka oli varattu hengitystieoireisille. Mitään muita ohjeita Heini ei saanut.

Heini kulki läpi muutamasta ovesta, jotka hän avasi kyynärpäillään välttääkseen koskemasta ovia, kunnes tuli lasioven taakse.

”Katsoin kauhistuneena, että sen takana on paljon ihmisiä jonottamassa ja sieltä kuuluu yskimistä ja niistämistä ja tuli vähän sellainen pakokauhukin, että en halua mennä tuonne”, Heini kertoo Uudelle Suomelle.

Heini ajatteli odottaa lasioven takana välttääkseen oirehtivia ihmisiä, mutta päätti astua sisään, kun hänen taakseenkin alkoi muodostua jonoa.

Osalla oli hengityssuojain, osalla ei

Heiniä hämmensi, miksi näytteenottoon ei ollut mahdollista jonottaa eristettynä muista oirehtivista, joista osalla oli hengityssuojain ja osalla ei. Heini ohjattiin istumaan penkeille, joita oli kolme vieri vieressä. Hän ihmettelee, mikä järki on testata ihmisiä paikassa, jossa kaikki altistetaan virukselle.

”Olin järkyttynyt siitä, että hengitystieoireiset voivat kaikki keskenään olla sellaisessa pienessä tilassa. Eihän heillä kaikilla ole välttämättä koronaa, mutta kun heidät kaikki tungetaan samaan pieneen tilaan, niin sitten kyllä varmaan on.”

”Menin ihan paniikkiin siellä ja rupesin itkemään.”

Hoitaja tuli kysymään, onko Heinillä kaikki hyvin. Heini vastasi, että kaikki ei ole hyvin ja häntä ahdistaa hirveästi olla pienessä tilassa pärskivien ihmisten kanssa. Hän kertoi pelkäävänsä tartuntaa ja toisaalta sitä, että hänen syöpänsä on uusiutunut. Hoitaja kysyi, helpottaisiko hengityssuojain Heinin oloa, mutta Heinistä tuntui, että peli on jo menetetty.

Heini oli varannut ajan ja hämmästelee, miksi jo puhelimessa ei neuvottu esimerkiksi menemään paikalle vasta viimeisellä minuutilla, jotta kontakti muihin oirehtiviin jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Hän toteaa, ettei olisi ikimaailmassa lähtenyt koko näytteenottoon, jos olisi tiennyt, millaista siellä on.

”Se oli todella pelottavaa. Olen elänyt todella varovasti ja tehnyt kaiken oikein, desinfioinut käsiä ja pysynyt kaksi viikkoa vain kotona. Tuntui, että se kaikki meni nyt ihan hukkaan.”

Heinin perusverenkuvassa ei ollut mitään syövän uusimiseen viittaavaa. Hän odottaa vielä tuloksia koronatestistään. Lääkäri soittaa vain, jos Heinin koronatesti on positiivinen.

Jos Heini on saanut koronan näytteenottopisteeltä, se ei näy vielä testissä.

”Tuntuu ihan älyttömältä, että jos alan saada uusia oireita, niin menenkö sitten takaisin samaan näytteenottopaikkaan ja tartutan sen muille ihmisille. En ymmärrä, miten voidaan toimia tuolla tavalla.”

Näin vastaa Terveystalo

Uusi Suomi kysyi Terveystalosta, miksi ihmisiä testataan oloissa, joissa he voivat altistua toistensa viruksille. Kysyimme myös Terveystalossa annetuista ohjeista sekä siitä, johtaako tämä palaute nyt jonkinlaisiin toimenpiteisiin Terveystalossa.

Terveystalo vastaa, että suomalaisilla on edelleen tarpeita saada terveydenhuollon palveluja, joita pitää tuottaa, sillä ihmisten hoitamatta jättäminen toisi tulevaisuudessa vain isompia terveydellisiä haasteita. Tämän mahdollistamiseksi Kampin yksikköön on Terveystalon mukaan rakennettu erillinen hengitystieoireisten asiointiin tarkoitettu osio, jonne ohjataan kaikki hengitystieoireilevat potilaat.

”Tällaisen menettelyn tarkoituksena on huolehtia siitä, että muut kuin hengitystieoireilevat potilaat eivät altistu koronavirukselle. Sama toimintamalli, jota kutsutaan kohortoinniksi, on käytössä myös julkisen terveydenhuollon puolella, Helsingissä esimerkiksi Laakson terveysasemalla”, Terveystalo toteaa sähköpostitse toimittamassaan vastauksessa.

”Kyseisiin tiloihin opastetaan aulassa, ja meillä on olemassa ohjeistus, jolla varmistetaan, että hengitystieoireiset asioivat eri tiloissa kuin muut potilaat. Koronaviruksen lisäksi liikkeellä on hyvin runsaasti myös muita hengitystieinfektioita, joista ei kuitenkaan voi etukäteen tietää, mistä on kyse.”

Heini kävi koronatestissä maanantaina, jolloin hengityssuojat olivat Terveystalon mukaan hetkellisesti loppu.

”Ohjeistuksemme mukaan hengitystieoireisille potilaille laitetaan kirurginen suu-nenäsuojain ja tarjotaan käsihuuhdetta lääkärikeskukseen saapuessa, mutta eilen (maanantaina) hengitystieoireisten potilaiden tiloissamme asioi niin paljon suojavälineitä kaipaavia potilaita, että suu-nenäsuojaimet olivat hetkellisesti loppu, kunnes niitä saatiin noudettua keskitetystä varastosta lisää.”

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laboratorioille on omat ohjeet koronaepäilypotilaiden näytteenotosta. Terveyden- ja sosiaalihuollon hoito- ja hoivatehtävissä henkilökunnan pitää käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä, kun he hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita.

Ministeriö muistutti tiistai-iltana tiedotteessa, että yksityisten toimijoiden on pidettävä omavastuun mukaisesti huoli siitä, että niillä on varastoissaan riittävästi suojavarusteita ja että varastoja myös täydennetään.