Perussuomalaisten ja keskustan eurovaaliehdokkaat ovat Venäjä-myönteisimpiä puolueiden ehdokkaista Uuden Suomen vaalikonevastausten perusteella.

Kysyimme ehdokkailta vaalikoneessa, ovatko he samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan ”Krimin valtauksen seurauksena asetetut EU:n Venäjä-pakotteet pitäisi purkaa”.

Perussuomalaisten ehdokkaista samaa mieltä on seitsemän ehdokasta ja keskustalaisista kuusi kahdestakymmenestä ehdokkaasta. Lisäksi yksi keskustalainen on täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Perussuomalaisista kukaan ei ollut täysin samaa mieltä. Keskiarvona puolueiden vastaukset väittämään asettuvatkin erimielisen puolelle melko lähelle neutraalia.

Keskusta ja perussuomalaiset eroavat silti myös keskiarvoltaan selvästi muista puolueista Venäjä-myönteisempään suuntaan. Katso tarkemmin oheisesta kuviosta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Vastausten perusteella ei ole yllättävää, että perussuomalaisten eurovaaliehdokas Olli Kotro laukaisi venäläismedialle kommentteja, joista on noussut kohu. Kotro sanoo Kremliä lähellä olevan Eurasia Dailyn haastattelussa, että Suomen kannattaisi pyrkiä eroon Schengen-sopimuksesta ja viisumivapauteen Venäjän kanssa. Suomessa haastattelusta on kertonut Ilta-Sanomat.

Kotro on selittänyt lausuntoaan Facebookissa. Hän katsoo Ilta-Sanomien otsikon vääristelevän sanomisiaan. Kotron mukaan ottaen huomioon miljoonat rajanylitykset vuodessa esimerkiksi 10 000 ihmistä voisi ylittää rajan helpotetuin menettelyin ilman Schengeniä.

”Olisi absurdia ehdottaa, että viisumivapaus Venäjän kanssa tulisi Schengenin "tilalle", sillä Schengen on eurooppalainen järjestely. Olen sanonut, että Schengenistä tulisi päästä eroon, koska en kannata vapaata liikkuvuutta. Jos Suomi olisi Schengenin ulkopuolella, meillä olisi tuolloin mahdollisuus tehdä kahdenvälisiä järjestelyjä haluamiemme maiden kanssa”, Kotro kirjoittaa Facebookissa.

Uuden Suomen vaalikoneessa Kotro ottaa Venäjä-pakotteisiin neutraalin kannan.

”Pakotteista on Suomelle vain ja ainoastaan haittaa viennin kannalta. Puolueen linja on, että purku voi tapahtua vasta sitten, kun Venäjä vetäytyy Krimiltä ja lopettaa separatismin tukemisen Itä-Ukrainassa”, Kotro toteaa perusteluissaan.

Perussuomalaisten tunnetuin ehdokas, varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari puolestaan on vaalikonevastauksen kanssa eri mieltä, mutta suhtautuu silti pakotteisiin kriittisesti.

”Pakotteiden tarkoitus ei tulisi olla se, että Suomi joutuu kärsimään muita maita enemmän. EU:n pitäisi ottaa tämä päätöksenteossaan huomioon. Tällä hetkellä tilanne on se, että Saksa myy edelleen autoja Venäjälle, mutta Suomi ei voi myydä Venäjälle juustoja (vastapakotteet)”, Huhtasaari toteaa perusteluissaan.

Esitimme vaalikoneessa eurovaaliehdokkaille myös seuraavan väitteen: ”EU:n pitää olla ulkopolitiikassaan yhtenäinen, jotta se on uskottava vastavoima suurvalloille kuten Kiinalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille.” Keskustalaisista väitteen kanssa eri mieltä on vain yksi ehdokas.

Perussuomalaisia väite jakaa ja eri mieltä tai täysin eri mieltä on yhdeksän ehdokasta kahdestakymmenestä. Huhtasaari ja Kotro kuuluvat tähän joukkoon.

”Ulkopolitiikka pitäisi palauttaa kansallisiin käsiin, näin yksittäinen valtio voisi olla kokoaan paljon merkittävämpi vaikuttaja. EU ei ole onnistunut roolissaan ulkopoliittisena vaikuttajana, koska se ei pysty puhumaan kaikkien jäsenvaltioiden puolesta yhdellä suulla”, Huhtasaari perustelee.

Kotron valinta väitteeseen on astetta kovempi kuin Huhtasaarella, eli ”täysin eri mieltä”.

”EU-liittovaltiokehityksen kannattajat kuvittelevat paljon yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. EU ei ole nytkään yhtenäinen. Italia ja Kiina ovat esimerkiksi lähentyneet (uuden silkkitie-hankkeen kautta). Britannia, Tanska ja Puola vastustivat Nord Stream 2 -kaasuputkea, kun taas Saksa ja Itävalta kannattivat. Kaikilla Euroopan mailla on erilainen geopoliittinen ja geostrateginen asema ja ne rakentavat kahdenvälisiä suhteita esimerkiksi Venäjään. Pitäisin puheita ’yhtenäisyydestä’ aika kaukaa haetulta, ne eivät vastaan poliittisia realiteetteja”, Kotro perustelee.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Perussuomalaisten ehdokkaista Venäjä-pakotteiden purkamista kannattavat Teuvo Hakkarainen, Arto Luukkanen, Samuli Sibakoff, Minna Partanen, Minna Reijonen, Karri Ollila ja Tanja Vahvelainen. Keskustan riveistä vastaavat nimet ovat Anna Sirkiä, Raul Kajak, Annina Ruotuu, Pekka Puska, Olli Nyberg ja Petra Schulze Steinen. Lisäksi keskustan Janne Kaisanlahti on väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

”Mitä hyötyä pakotteista on ollut? Venäjä ei ole muuttanut politiikkaansa, mutta suomalainen maatalous on kärsinyt tarpeettomasti. Suomen ei pitäisi sekaantua suurvaltojen välisiin konflikteihin, mutta EU:n jäsenenä olemme joutuneet tähän mukaan. Krimin konflikti on monisyinen, ja siinä ollut niin Venäjä kuin USA mukana”, Kaisanlahti perustelee.

”EU:n tulisi neuvotteluissa edistää sellaista ratkaisua, että kaikille osapuolille haitalliset pakotteet voitaisiin purkaa”, perustelee puolestaan Pekka Puska.

Monissa vastauksissa mainitaan Suomen erityinen kärsiminen Venäjä-pakotteista, jotka eivät ole johtaneet tavoitteeseensa. Perussuomalaisten Minna Partanen toteaa, että ”Venäjä-pakotteiden negatiiviset vaikutukset ovat osuneet Suomeen ja suomalaiseen vientiteollisuuteen ja viljelijäväestöön kohtuuttomasti”.

Dosentti Arto Luukkasen (ps) mukaan Suomen on tuettava vahvasti Ukrainan kansallista itsenäisyyttä. Pakotetoimet eivät kuitenkaan Luukkasen mukaan uhkaa Venäjää.

”Niiden jatkaminen tuomiopäivään saakka merkitsee vain taloudellisen muurin luomista Venäjän ja Euroopan välille – Suomen erityiseksi vahingoksi. Samaan aikaan EU:n suuret maat käyvät kauppaa Venäjän kanssa ilman ongelmia ts. kauppapakotteita ei oikeastaan ole olemassa muuten kuin meitä vahingoittavassa muodossa. Saksalaiset firmat kaappasivat meidän osuutemme idänkaupasta”, Luukkanen perustelee.

”Rajoittavat toimenpiteet, eli koko Venäjän-kaupan ja erityisesti sen arktisten osien häirintä, ovat globalisoineet regionaalisen ongelman ja ajaneet sen sitä kautta umpikujaan. Ja tästä umpikujasta eivät juuri kärsi EU:n suuret maat, joiden Venäjä-kauppa on aika pientä, vaan nimenomaan pienet Venäjän EU-rajamaat, kuten erityisesti Suomi ja Liettua.”