Kouluissa pohditaan parhaillaan, miten lähiopetukseen voidaan palata turvallisesti ja tarpeeksi väljästi parin viikon päästä. Hallitus päätti keskiviikkona, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähiopetukseen siirrytään koronatauon jälkeen 14. toukokuuta.

Hallitus linjasi päätöksessään, että lähiopetuksen alkaessa tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja ja järjestää opetustilat niin, että niissä on normaalia enemmän väljyyttä.

Opetushallitukselta odotetaan ohjeita ja mahdollisesti ehdotuksia toimintamalleista ensi viikolla.

Kouluissa on tulkittu hallituksen väljyyslinjausta niin, että opetus voi tapahtua nykyisissä luokkaryhmissä, mutta eri luokkaryhmät pysyisivät erillään eivätkä oleskelisi samaan aikaan yhteisissä tiloissa kuten koulun käytävillä tai ruokalassa, kertoo Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutustoimialan palvelukokonaisuuden johtaja Niclas Grönholm.

Lisäksi tavoitteena olisi, että opettajat eivät liikkuisi eri ryhmästä toiseen. THL:n epidemiologisen arvion mukaan koronavirus ei juurikaan leviä lasten välityksellä.

”Varmasti turvavälit pitää ottaa huomioon niin kuin tähänkin mennessä”, Grönholm sanoo.

Hänen mukaansa näyttää siltä, että ainakin Helsingissä koulut voisivat tarvita käyttöönsä lisätiloja väljyyttä silmällä pitäen, jos niitä on saatavilla sopivalla sijainnilla.

Peruskoulut voivat hyödyntää esimerkiksi lukioiden, ammattikoulujen ja työväenopistojen tiloja, jos nämä jatkavat toimintaansa etänä, Grönholm sanoo.

Myös kirjastoja, museoita, liikuntatiloja ja vastaavia julkisia tiloja saatetaan käyttää opetukseen.

Tilojen käyttöä suunnitellaan parhaillaan yhdessä kaupungin muiden viranomaisten kanssa.

”Aikataulu on haasteellinen, mutta kyllä me varmasti saamme kaikki asiat kuntoon ja hoidamme sen 11–12 opetuspäivää ihan hyvin Helsingissä.”

Kirjastojen ja vastaavien palvelujen avautumisesta yleisölle ei ole vielä sovittu. Yksi vaihtoehto voisi olla, että koululaiset olisivat tiloissa aamupäivällä ennen kuin tilat avattaisiin muulle yleisölle, Grönholm sanoo.

Sään salliessa ulos

Opetusta voidaan järjestää säiden mukaan myös ulkona.

”Lähiympäristöstä pyritään löytämään opetuspaikat. Ne voivat olla vaikka puistossa, metsässä tai kirjastoissa, tässähän Helsingissä on hyvä mahdollisuudet.”

Helsingissä on noin sata julkista peruskoulua ja kolmisenkymmentä yksityistä. Erilaisia koulutiloja puolestaan on yhteensä noin 700, kun mukaan lasketaan kaikki tilat varhaiskasvatuksesta peruskouluun, lukioon, ammatilliseen opetukseen sekä työväenopistoihin ja vastaaviin.

”Kyllä tässä pieni palapeli on”, Grönholm sanoo.

”Tulemme tekemään järjestelyt, jotka noudattavat hallituksen linjauksia.”

Myös Vantaalta kerrotaan, että lasten ja nuorten sekä henkilöstön turvallisuus varmistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeiden mukaisesti.

”Kun valtakunnallinen ohjeistus käytännön toimenpiteistä täsmentyy, tiedotamme Vantaan järjestelyistä mahdollisimman nopeasti”, kertoo Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan viestintäpäällikkö Kaisu Tolvanen sähköpostitse.

Tilanteet vaihtelevat kunnissa – myös koulukyydit järjestettävä

Koulujen tilanteet tilojen suhteen vaihtelevat hyvin paljon eri kunnissa, kertoo Kuntaliiton opetuksen ja kulttuurin toimialan johtaja Terhi Päivärinta.

On pieniä kyläkouluja ja toisaalta isoja yhtenäiskouluja, joissa oppilaat ovat samassa koulussa alaluokilta lukioon asti.

Opetusryhmät on määrä pitää erillään toisistaan, joten oppitunteja pitää järjestää jonkin verran uusiksi. Jos eri opetusryhmiä on aiemmin esimerkiksi yhdistetty jossain oppiaineessa, niin näin ei voi nyt toimia.

Ruokailukin vaatii järjestelyjä.

”Koulut harkitsevat esimerkiksi, pystyvätkö ne järjestämään ruokailun ruokalassa ryhmä kerrallaan tai erikseen luokissa, sehän oli ennen vanhaankin tapa jolla toimittiin.”

Esimerkiksi alakouluissa on myös ajateltu, että osa oppilaista tulisi aikaisemmin aamulla ja osa hieman myöhemmin, jotta koulussa ei olisi samanaikaisesti niin paljon oppilaita.

Päivärinnan mukaan kunnilla on hyvää aikaa suunnitella käytännön järjestelyt.

”Uskon, että järjestäjät tähän kykenevät. Ajallisesti ei ole nyt niin kiire. Silloin kun poikkeusjärjestely alkoi, oli kaksi päivää aikaa järjestää.”

Tilojen lisäksi kuntien pitää järjestää uudestaan myös koulukuljetukset. Ne ovat herättäneet huolta monessa kunnassa, Päivärinta kertoo.

”Aikaisemmat koulukuljetussopimukset on irtisanottu. Saadaanko uusia sopimuksia ja löytyykö eri alueilta riittävästi yrityksiä, joiden kautta voidaan järjestää?”

Päivärinta uskoo, että kuljetuksetkin ehditään järjestää parissa viikossa. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat paikkakunnittain.

Lue seuraavaksi: