Perintövero voidaan nähdä täydentävänä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Uudelle Suomelle. Kansalaisaloitteessa perintövero nähdään päinvastoin epäoikeudenmukaisena.

Perintöveron poistamista vaativa kansalaisaloite sai tänä aamuna täyteen vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaisaloitteen mukaan ”turhan kova perintövero” kohtelee kansalaisia epäoikeudenmukaisesti, sillä se kohdistuu jo ennestään verotettuun tuloon ja edistää eriarvoisuutta. Lue lisää: 50 000 nimeä täynnä: Onko eduskunta valmis poistamaan perintöveron?

VATT:n erikoistutkija Olli Ropponen ei suostu arvioimaan suoraan sitä, lisääkö tai vähentääkö perintövero eriarvoisuutta. Hän sanoo puhuvansa mieluummin yleisesti kannustimista ja siitä, mihin suuntaan perintöveron pitäisi toimia. Hänen mukaansa perintövero toimii varallisuuden tasaamisen suuntaan.

Ropposen mukaan veron hyvyyttä tai huonoutta voidaan tarkastella kahdesta keskeisestä näkökulmasta, jotka ovat tehokkuus ja oikeudenmukaisuus.

–Näistä näkökulmista perintöverolle on tarjottu useitakin eri rooleja, Ropponen sanoo Uudelle Suomelle.

Hän selventää, että oikeastaan kaikki verot aiheuttavat käyttäytymisvaikutuksen ja sitä kautta hyvinvointitappion.

–Esimerkiksi osa taloudellisesta aktiviteetista jää toteutumatta sen takia, että ylipäätään on verotusta.

Ropposen mukaan oleellista onkin tarkastella, mikä vero aiheuttaa tehokkuuden näkökulmasta pienimmän hyvinvointitappion.

–Osa perinnöistä jää yllättäen, jolloin haitallista vaikutusta niiden osalta ei synny.

Viime kädessä kysymys palautuu siihen, mistä veroja kannattaa kerätä. Perintöveron kautta verotetaan lisääntynyttä veronmaksukykyä.

–Kun perintöä jää, silloin veronmaksukyvyn lisääntymistä on verotettu.

Asiaa voidaan tarkastella myös jakopoliittiselta näkökannalta varallisuuden tasaamisena. Yksi verotuksen keskeisimmistä tavoitteista, tulonjakotavoite, viittaa tulo- ja varallisuuserojen tasoittamiseen yhteiskunnassa.

–Perintöveron voidaan nähdä täydentävän verotuksen tulonjakotavoitetta. Esimerkiksi ansiotuloverotuksella tasataan sitä jollain tavalla ja tämä voidaan nähdä ikään kuin täydentävänä roolina oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, Ropponen sanoo viitaten perintöveron rooliin.

Perintöveron yksi keskeinen rooli on myös luovutusvoittoverotuksen aukkojen paikkaaminen. Perintövero siis täydentää luovutusvoittoveroa. Ilman perintöveroa osa perinnön tuomasta arvonnoususta voisi Ropposen mukaan ”hyvinkin jäädä verottamatta”.

–Perintövero ja luovutusvoittovero yhdessä määräävät sen, miten varallisuuden arvonnousu ylipäätään tulee verotetuksi.

Ropponen ja VATT:n nykyinen tutkimusjohtaja Essi Eerola katsoivatkin artikkelissaan vuonna 2015, että sekä perintöveroa että luovutusvoittoveroa tarvitaan osana hyvin toimivaa verojärjestelmää.

Taloustietelijöiden selvä enemmistö arvioi viime marraskuussa Ekonomistikoneessa, että perintövero on muita veroja vähemmän haitallinen, kun arvioidaan verojen talouskasvulle aiheuttamia haittoja.

Kansalaisaloitteessa vedotaan Ruotsin ja Norjan päätöksiin luopua perintöverosta. Ruotsissa lahja- ja perintöverosta luovuttiin jo 2004 ja Norjassa 2014. Ropponen ei lähde analysoimaan Ruotsin ja Norjan tilannetta, mutta sanoo, että kansainvälisesti vertaillen perintövero on kuitenkin käytössä useissa maissa.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) asettui heti aamulla voimakkaasti puolustamaan perintöveroa ja huomautti, että ”lähes kaikki talouden ja verotuksen asiantuntijat kannattavat kohtuullista perintö- ja lahjaveroa”. Ropposen mukaan tämä pitää pitkälti paikkansa.

–Kyllä asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sillä on joku rooli nykyverojärjestelmässä, hän sanoo perintöveroon viitaten.

Kansalaisaloitteen tekijä on aloitteleva RKP:n poliitikko, joka oli ehdolla kuntavaaleissa. Perintöveron poistaminen on yksi RKP:n veropoliittisen ohjelman tavoitteista.

Lue myös:

Kansanedustaja ylistää perintöveroa: ”Markkinatalouden paras vero – kohdistuu ansaitsemattomaan tuloon”