SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tyrmää tuoreeltaan Keskuskauppakamarin (KKK) aikaisemmin lauantaina tekemän esityksen työsopimuslain päivittämisestä.

KKK esittää työsopimuslakia päivitettäväksi siten, että yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen ”parhaat puolet” otettaisiin jatkossa huomioon.

”Alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemiselvittää tiedotteessa.

SAK:n Eloranta korostaa, että työehtosopimusten yleissitovuus takaa työntekijöiden minimiehdot työelämässä. SAK ei pidä Keskuskauppakamarin esitystä järkevänä sen paremmin yritysten kuin työntekijöiden kannalta.

Eloranta linjaa, että yleissitovuus estää työehtokilpailun yritysten välillä, mutta nyt Keskuskauppakamari avaisi tien ”työehtokilpajuoksulle kohti pohjaa”.

”Esitetyn muutoksen perusteella tuntipalkaksi voitaisiin sopia vaikkapa 2 euroa tunnissa. Millaisen palkan ja työehdot saa neuvoteltua itselleen esimerkiksi siivoja, varastotyöntekijä tai lähihoitaja, jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon eikä halua noudattaa työehtosopimusta”, hän kysyy.

SAK nostaa esiin myös Suomessa työskentelevät ulkomaiset lähetetyt työntekijät.

”Esitys romuttaisi täysin heidän työehtojensa tason, ja samalla romuttuisivat suomalaisten yritysten mahdollisuudet kilpailla lähetettyä työvoimaa käyttävien yritysten kanssa. Suomessa pitää työtä tehdä suomalaisilla työehdoilla, mutta Keskuskauppakamarin esityksen toteutuessa tämä ei enää olisi mahdollista. Tämä olisi monille suomalaisille yrityksille ja yrittäjille kuolinisku”, Eloranta kommentoi.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi korostaa, ettei KKK esitä yleissitovuuden purkua paikallisen sopimisen kustannuksella.

”Yleissitovat työehtosopimukset ovat jatkossakin hyvä pohja eri alojen työehdoille. Jäykkä järjestelmä kuitenkin estää yritys- ja työpaikkakohtaisten tuottavuushyötyjen saavuttamisen. Esityksemme lisäisi työntekijöillä vapautta sopia tai olla sopimatta työehtosopimuksista poikkeavasti. Työnantaja ei voisi poikkeavia työehtoja sanella, sillä jatkossakin olisi täysin työntekijöiden päätösvallassa järjestäytyä tai olla järjestäytymättä sekä sopia toisin tai olla sopimatta. Jos poikkeavat työehdot eivät olisi molempia isossa kuvassa hyödyttäviä, ja niiden mukaisesti sovita, niin alan yleiset työehdot pätisivät jatkossakin”, hän sanoo.

Romakkaniemen mukaan sopimusjärjestelmän muutoksilla olisi merkittäviä etuja myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

”Tuottavuuden ja työllisyysasteen kasvu heijastuisi suurempiin verotuloihin ja vahvempaan julkiseen talouteen.”

SAK katsoo, että työelämän laadun kehittäminen parantaa myös työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä.

”Työehtojen heikentäminen ei kuulu siihen Suomeen, jossa olemme tottuneet elämään ja työskentelemään. Meidän mielestämme oikeansuuntaiset vaatimukset liittyvät alipalkkauksen kriminalisoimiseen ja muutosturvan laajentamiseen.”