Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes tyrmää Telan blogissa EMU-puskureihin kajoamisen. Asiaa on ehdottanut hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.). Asia oli esillä keskustan talouspoliittisessa vaaliohjelmassa ja nousi uudestaan keskusteluun myös aivan vaalien alla.

Siimes kirjoittaa, että viime syksyn eläkeratkaisuun tehty EMU-puskureita koskeva kirjaus mahdollistaisi työeläkemaksun alentamisen väliaikaisesti, jos samalla sovitaan maksun korottamisesta takaisin kestävälle tasolle tulevaisuudessa.

Siimeksen mukaan ”toive työeläkemaksun väliaikaisesta alentamisesta elää vahvana politiikan puolella”.

- Toive on luja siitä huolimatta, että eläkemaksun tilapäinen alentaminen ilman vastaavaa tulevien eläkkeiden leikkausta kasvattaisi Suomen kestävyysvajetta nykyisestä, Siimes kirjoittaa.

- Eläkevaroihin suhtaudutaan helposti pelkkänä puskurieränä, jota voi mukauttaa taloudellisten ja poliittisten suhdanteiden kannalta kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla, hän kritisoi.

Siimeksen mukaan työeläkkeissä ei ole kyse suhdanteista.

- Niissä on kyse kovasta rakennepoliittisesta faktasta eli Suomen ikärakenteesta - ja myös reilun 1,5 miljoonan suomalaisen päivittäisestä toimeentulosta, hän muistuttaa.

Siimeksen mukaan valtaosa eläkkeistä rahoitetaan työtä tekevien ihmisten ja heidän työnantajiensa pussista.

- Näiden maksajien on voitava luottaa siihen, että he saavat omille maksuilleen aikanaan vastinetta työeläkkeen muodossa. Se ei onnistu, jos työeläkemaksu on jatkuvan päivänpoliittisen säätämisen kohteena, Siimes kirjoittaa.

Siimeksen mielestä eläkemaksua ei tule tilapäisesti alentaa.

- Eläkevaroilla ei pidä tehdä eläkejärjestelmän ulkopuolisia tavoitteita palvelevia ratkaisuja. Jos sille tielle lähdetään, kerran otettua askelta on vaikea perua, hän perustelee kantaansa.

Työmarkkinajärjestöt STTK, SAK ja Akava vastustavat viime syksynä neuvotellun laajan eläkeratkaisun auki repimistä. Järjestöt ovat todenneet, että EMU-puskuriehdotus edellyttäisi eläkeratkaisun muuttamista. Verkkouutisten mukaan vain EK:ssa on haluja puskureiden käyttöön.

Keskusta esitti talouspoliittisessa vaaliohjelmassaan työeläkemaksujen väliaikaista alentamista EMU-puskureiden avulla. Esitys oli keskeinen osa keskustan talous- ja työllisyysohjelmaa, jonka tärkein tavoite on 200 000 uuden työpaikan luominen.

Keskustan mukaan työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksyn eläkesopimuksessa, että EMU-puskurin ”varoja voidaan käyttää TyEL-maksun säätelyyn tilanteissa, joissa Suomen talous ja työllisyys ovat kilpailijamaihin verrattuna tai muutoin merkittävissä ongelmissa.” Keskustan mukaan Suomessa on nyt tällainen tilanne.

Tela myöntää eläkesopimuksen kirjauksen, mutta huomauttaa, että ”neuvottelut EMU-puskurin käytöstä edellyttävät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yksimielistä arviota suhdannetilanteesta”.

Eläkkeiden rahoituksen pitää Telan Siimeksen mielestä olla pitkäjänteisesti kestävää, koska Suomen ikärakenteen murros puskee kovaa päälle.

- Päätösvalta EMU-purskurin käytöstä on eläkeneuvottelutuloksen mukaisesti työmarkkinaosapuolilla. Toivon heiltä asiassa pitkää perspektiiviä ja vahvaa vastuunkantoa, Siimes kirjoittaa.

EMU-puskurit ovat työeläkejärjestelmään ja työttömyysvakuutusjärjestelmään kerättyjä rahastoja. Puskureista sovittiin Suomen liittyessä EU:hun ja valuuttaunioniin ja tarkoituksena oli varautua sellaisiin talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin, joihin ei valuuttaliitossa enää voitaisi vastata oman rahapolitiikan avulla, keskusta kuvaili ohjelmassaan.

Eri arvioiden mukaan EMU-puskureiden koko on 1–5 miljardia euroa.