Kreikka voi tarvita vielä ”vaikka kuinka monta apupakettia”, arvioi rahoituksen professori Vesa Puttonen.

–Tämä voi periaatteessa jatkua vaikka kuinka pitkään. Kyllä maa pystyy näennäisesti kunnossa pysymään, jos korkoa ei tarvitse maksaa juuri ollenkaan ja velka-aikaa pidennetään, Puttonen sanoo Uudelle Suomelle.

Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kertoi tänään, että Kreikka tarvitsee lisätukea ensi vuonna jo luvatun tuen lisäksi.

–Aina sanotaan, että tämä on se viimeinen lainapaketti, Puttonen toteaa.

–Se, että Kreikka pystyisi selviytymään velkamäärästään, on ollut teeskentelyä ensimmäisestä tukipaketista lähtien, hän sanoo.

Puttosen mielestä on selvää, että Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa, joka on 170 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Puttosen mielestä järkevintä olisi antaa Kreikalle lainat anteeksi. Professori on aiemmin kertonut sijoittaneensa itsekin Kreikan valtionlainoihin.

–Kun ajat ovat epätavalliset, tarvitaan epätavallisia keinoja. Pitäisi tunnistaa, että Kreikka ei pääse jaloilleen velkojensa kanssa, ellemme anna velkoja anteeksi, Puttonen sanoo.

Velkojen anteeksiantamisen etu olisi, että maalle syntyisi toivoa. Myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on kannattanut velkojen antamista anteeksi.

–parempi tapa nostaa Kreikka takaisin jaloilleen, voisi olla pyyhkiä yli ensimmäisessä tukiohjelmassa annetut lainat. Tähän joudutaan todennäköisesti menemään joka tapauksessa, Arhinmäki sanoi elokuussa.

–Nyt Kreikka on kuin syöttöletkun päässä. Se pärjää pelkästään ulkopuolisen tuen turvin. Se on kuin terminaalipotilas, joka pidetään hengissä, Puttonen kuvailee.

”Jotain tehty oikein”

Eurohankkeessa on Puttosen mukaan kyse jostain isommasta asiasta kuin rahasta. Kyseessä on rauhan hanke, joka pyrkii yhtenäiseen Eurooppaan.

–Euroalue on kuitenkin kasassa, että varmaan tässä on jotain tehty oikein, hän sanoo.

Jos Kreikalle ei annettaisi tukipaketteja, maa ajautuisi Puttosen mukaan kaaokseen. Tilanne olisi hänen mukaansa ”täysin ennakoimaton ja täysin hallitsematon”.

–Puhutaan sisällissodan vaarasta. Seuraukset voivat mahdollisesti olla jotain aika katastrofaalista. Lainapaketeilla voimme ainakin siirtää kaaokseen ajautumista eteenpäin, Puttonen sanoo.

Hän ei usko, että tilannetta saada korjattua yhdessä tai kymmenessäkään huippukokouksessa, vaan se vie aikaa.

–Totuutta pitäisi katsoa silmiin. Kreikka on elänyt yli varojensa ja me olemme sitä rahoittaneet, Puttonen sanoo.

–On vain vaikeita ja helkkarin vaikeita ratkaisuja. Kalliita ja tosi kalliita. Hintalappua ei etukäteen voida tietää, hän toteaa.

Suomi mukana

Euroopassa ei olisi Puttosen mielestä koskaan pitänyt hyväksyä lakia, jonka mukaan pankeilta ei vaadita omaa pääomaa, jos ne sijoittavat valtion obligaatioihin. Suomi on ollut laatimassa sääntöjä, joten on Puttosen mielestä kohtuullista, että Suomi maksaa seurauksista.

–Maksamaan joudutaan ja paljon, Puttonen sanoo.

Puttosen mielestä suomalaisten pitäisi muistaa, että he hyötyvät Etelä-Euroopan vaikeasta taloustilanteesta.

–Jos emme olisi eurossa, asuntolainojen korot olisivat varmasti korkeampia. Euro on nyt suhteellisen edullinen täysin kriisimaiden ansiosta, Puttonen sanoo.

–Suomen vientisektori ja asuntovelalliset hyötyvät tästä merkittävästi. Ei tämä ole pelkästään kurjuutta, hän lisää.