”Meillä oli kolme skenaariota, ja se positiivisin on tapahtunut”, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos, Kreikka-asiantuntija Pekka Morén.

Kreikka on saamassa tänään torstaina illalla euromaiden valtiovarainministerikokouksesta Luxemburgista vähintään tyydyttävän välitodistuksen kolmanteen rahoitustukiohjelmaansa liittyvistä uudistuksista, Talouselämä kertoo. Morénin mainitsema positiivinen skenaario tarkoittaa sitä, että kaikkea valmisteltua tukea ei ole tarvinnut käyttää, ja tukiohjelman lopettamisesta saatetaan päättää tänä iltana.

– Tukiohjelma on toteutunut, uudistukset etenevät, eikä rahaa tarvinnut käyttää niin paljon kuin piti. Eikä Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää itse asiassa tarvita mukaan lainkaan, kertoo Morén, joka on torstain kokouksessa avustamassa valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.).

– Odotus on, että kokouksessa päästään ratkaisuun kolmannen rahoitustukiohjelman lopettamisesta.

Muut euromaat ovat lainoittaneet Kreikkaa vuonna 2010 alkaneilla tukiohjelmilla yhteensä 229 miljardilla eurolla, mutta nyt tämä vuoto on päättymässä. Kolme vuotta sitten käynnistettyyn kolmanteen lainaohjemaan varatuista 86 miljardista ei ole tarvinnut käyttää kuin puolet, ja jäljellä on enää yksi erä, jonka Kreikan valtio tarvinnee maksuvalmiutensa tukesi siirtyessään vähitellen täysin markkinavetoiseen rahoitukseen.

– Näyttää siltä, että Kreikan lähtö lainaohjelmasta tapahtuu hallitusti. Uutta lainaohjelmaa ei tarvita, ja kolmannesta lainaohjelmasta jäänee suuri osa käyttämättä, Morén sanoo.

Euroopan vakausmekanismin EVM:n varoista maksettava kolmannen tukiohjelman viimeinen lainaerä on määrä maksaa ennen ohjelman päättymistä 20. elokuuta. Summa selvinnee tänään euroryhmän kokouksessa. Sen suurusluokaksi on arvioitu noin kymmenen miljardia euroa.

Sen jälkeen euromaiden lainahanat Ateenaan päin ovat kiinni. Kreikka on myös ilmoittanut, ettei se hae enää uusia tukipaketteja Luxemburgissa sijaitsevalta EVM:ltä.

Tänään valtiovarainministereillä on käsiteltävänään kolmannen lainaohjelman neljäs väliarvio, jossa luetellaan muun muassa Kreikan toteuttamia rakenteellisia uudistuksia. Arvio ei ole vielä julkinen, mutta Morén luettelee tärkeimpiä uudistuksia:

– Julkisessa taloudessa on tehty isoja uudistuksia kuten arvonlisäverouudistus, tuloverouudistus ja eläkereformi. Niiden vaikutus Kreikan valtion tulokertymiin viime vuonna oli jo luokkaa 5-6 miljardia eli useita prosentteja kansantuotteesta. Tulos oli paljon odotettua parempi.

Morén korostaa, että Kreikan valtion perusylijäämä oli viime vuonna yli neljä prosenttia, huomattavasti parempi kuin euromaissa keskimäärin.

– Kreikassa on toteutettu suuri verouudistus, jossa veropohjaa laajennettiin. Sen vaikutukset näkyvät jo, samoin kuin eläkeuudistuksen, jossa ylisuuria eläkkeitä on leikattu ja järjestelmä kannustaa nyt olemaan töissä. Samoja peruskuvioita kuin Suomessakin: Eläkeikää on nostettu, ja kynnystä päästä ennenaikaiselle eläkkeelle tai eläkeputkeen on korotettu.

Kreikassa on myös uudistettu terveydenhoitojärjestelmä, luotu valtiollinen, kattava sosiaaliturvajärjestelmä ja edistetty hyvää hallintotapaa julkisella sektorilla. Samalla tosin moni julkisen sektorin työntekijä on menettänyt työpaikkansa, mutta järjestelmän tuottavuus on parantunut.

Morén huomauttaa, että näiden isojen rakenneuudistusten vieminen maaliin kestää vielä pitkään, mutta suunta on oikea.

– Siellähän ei ollut kattavaa sosiaaliturvaa, oli käytännössä ainoastaan eläkejärjestelmä. Nyt Kreikkaan ollaan luomassa sosiaaliturva, johon liittyy myös minimipalkkasysteemi. Terveydenhuollon uudistuksesta on myös sopu, eli sote on tavallaan valmis. Sen rakentaminen kestää tietenkin vuosia, mutta se on tavallaan putkessa.

Morénin mukaan Kreikka voi palata velkakirjamarkkinoille hallitusti.

– Tämä johtuu siitä, että isoja lyhennyspiikkejä ei lähivuosina ole ja yllättäviä rahoitustarpeita varten on myös kassapuskuria.

Lue laajempi juttu Talouselämästä.