Sekä Nordean päästrategi Jan von Gerich että kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) pitävät Kreikan eroa yhteisvaluutta eurosta mahdollisena ja jopa todennäköisenä, jos maan velkakriisi kärjistyy uudelleen.

–Uuden Kreikan kriisin todennäköisyys kasvaa. Pitkään jatkunut pattitilanne Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Kreikan ja Saksan välillä on kärjistymässä, eikä helppoa ratkaisua ole näköpiirissä. Nykyinen lähestymistapa johtaa väistämättä uuteen kärjistymiseen, ehkä myös Grexitiin, von Gerich kirjoittaa blogissaan.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi aikaisemmin tällä viikolla katsauksensa Kreikan taloudesta.

–Kreikalla on käynnissä 2015 kesällä alkanut tukiohjelma, joka on pyörinyt EKP:n ja euromaiden rahoilla. IMF ei ole toistaiseksi lähtenyt mukaan, vaikka sitä on euromaiden (erityisesti Saksan) toimesta pidetty ehtona sille, että ohjelmaa jatketaan vuoden 2018 kesään saakka. Tänään IMF ja euroryhmä kertoivat muodostaneensa Kreikalle yhteisen vaatimuslistan merkittävistä näkemyseroista huolimatta, Lepomäki summaa katsauksen Puheenvuoron blogissaan.

IMF on pitkään puhunut Kreikan velkojen reilun leikkaamisen puolesta, sillä se pitää Kreikan velkatasoa kestämättömänä. Silloin rahasto ei omien sääntöjensä mukaan saa lähteä mukaan pelastusoperaatioon. Kreikan velkojen leikkaamisen puolesta on puhunut pitkään myös Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.

–Saksa tai muut euromaat eivät aio hyväksyä velkojen pääoman leikkaamista, vaikka maksuaikojen pidennysten ja korkohelpotusten kautta Kreikan velkoja onkin helpotettu jo moneen kertaan. Yksikään toinen maa maailmassa ei ole koskaan saanut yhtä suurta velkahelpotusta. Suora pääoman leikkaus näyttäisi rumalta äänestäjien silmissä, erityisesti näin lähellä vaaleja. Alankomaiden vaalit ovat maaliskuussa ja Saksan liittopäivävaalit syyskuussa. Samasta syystä Saksan Schäublen uhkaukset Grexitistä eivät juuri nyt ole uskottavia, Lepomäki kommentoi.

Von Gerich toteaa, että tähän asti Kreikan tilanteesta on aina päästy kompromissiin.

–Kompromissin perustelut eivät ole muuttuneet: yksikään euroalueen hallitus ei halua olla se, jonka aikana ensimmäinen maa jättää euron, hän kommentoi.

Luottoluokittaja Moody’s pitää tuoreessa katsauksessaan enneaikaisia vaaleja mahdollisina Kreikassa. Näin etenkin, jos maan on tehtävä uudistuksia, joihin nykyhallitus ei suostu, mutta jotka olisivat edellytys IMF:n saamiselle mukaan velkaohjelmaan.

–Viime kädessä kyse on kreikkalaisten päätöksestä. Kreikka tarvitsee rakenneuudistuksia, vaikka se lähtisikin eurosta - ja mahdollisesti nykyistäkin rajumpaa talouskuuria, jotta se pääsisi suvereenisti takaisin markkinoille ja rahoittamaan julkiset menonsa, Lepomäki huomauttaa.

–Pattitilanne lisää epävarmuutta ja poliittisten ääriliikkeiden suosiota niin Kreikassa kuin muuallakin. Päätös on Kreikan, mutta euroeliitti tekee väärin, jos se siivoaa euroeron mahdollisuuden jälleen pois pöydältä - eikä ala hissukseen valmistella sitä ja samalla uusia EU-jäsenyysehtoja. Puhun nyt Saksan vaalien jälkeisestä ajasta, kesästä 2018, hän jatkaa.

Saksan vaaleihin ja mahdollisiin uusiin vaaleihin Kreikassa viittaa myös von Gerich.

–Hallituksen vaihtuminen Saksassa tai Kreikassa saattaa muuttaa asioita, mutta nykytilanteessa ohjelma on tuomittu epäonnistumaan, mikä jättää oven auki Kreikan euroerolle.

Von Gerich ei usko, että Kreikan tilanne yksin pystyy laukaisemaan uuden laajan velkakriisin euroalueella.

–Kuitenkin, jos se osuu samaan aikaan, kun poliittinen kriisi järisyttää etenkin Ranskaa, Kreikka-huolilla on enemmän vaikutusta.

Euroalueen valtiovarainministerien eli euroryhmän seuraava kokous on 20. helmikuuta. Sekä von Gerich että Lepomäki pitävät sitä merkittävänä.

–Jos euroryhmä ei onnistu edistymään Kreikan suhteen, aika on loppumassa jälleen kerran. Vaikka useimmat mielellään lykkäisivät Kreikka-päätöstä Saksan vaalien yli, se ei ole mahdollista, von Gerich toteaa.