Vanhuspalveluihin osoitetaan henkilöstömitoituksen vaatimat rahat, lupasi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) Ylen A-Talkissa torstaina.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen lakiluonnoksessa arvioidaan, että sitova 0,7:n henkilöstömitoitus ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköihin maksaa 233 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksiltaan merkittävin on välillisen työn poistaminen mitoituksesta hoivatyötä koskien. LUE LISÄÄ:

Luonnoksen arvion mukaan ympärivuorokautisiin hoivayksiköihin tarvitaan noin 4400 lisähoitajaa mitoituksen takia.

Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä johtava yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger arvioi aiemmin Uudelle Suomelle, että Rinteen hallituksen viesti vanhuspalvelujen rahoituksesta on ollut epäselvä. LUE MYÖS:

Hämmennystä aiheutti ainakin pääministeri Rinne, joka viittasi ennen budjettiriihtä rahan vähyyteen Kuntamarkkinoiden paneelissa, mikä herätti huomiota. LUE LISÄÄ:

Ministeri Kiurun mukaan kuitenkin budjettiriihessä sovittiin alustavasti rahoista lakiluonnoksen arvion pohjalta. Kiurun mukaan luonnosta laatimassa ollut työryhmä esitti, että ”rahat tulisi olla vuonna 2023”.

”Budjettiriihessä tehtiin päätös, että tämä todella katetaan.”

”Ensi keväänä julkisen talouden suunnitelmaan tämä tiekartta myöskin taloudellisesti toteutetaan”, Kiuru sanoi viitaten tuleviin vuosiin.

”Tämä ei tule toteutumaan, jos ei tätä rahaa varata.”

Jos lakiluonnos menee läpi, 0,5:n mitoitus tulee sitovana lakiin ensi elokuusta, mikä lisäisi kustannuksia lakiluonnoksen mukaan 6,3 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuoden budjettiin hallitus on varaamassa mitoitusta varten viisi miljoonaa euroa.

Kuntaliiton johtaja Tarja Myllärinen suhtautui rahalupauksiin epäillen. Kuntaliitto pelkää, että vuosien saatossa ”tämä maksaa aina vain enemmän”.

Hoitajamitoitus kotihoitoon?

Ministeri Kiuru kertoi, että myös kotihoitoon on luvassa toimia. Ministerin mukaan keinovalikoiman pitää olla riittävän raskas siihen, ettei kotihoidon henkilökunta lähde ympärivuorokautisen hoivan puolelle, johon siis on tulossa sitova mitoitus jo ensi vuonna.

Kuntaliiton mukaan yli 90 prosenttia ikäihmisistä asuu kotona ja vielä yli 85-vuotiaistakin 81 prosenttia.

Kiurun mukaan työryhmä pohtii parhaillaan kotihoidon kehittämistä. Sekä vanhuspalvelujen kotihoitoa että ympärivuorokautista hoitoa pitää Kiurun mukaan parantaa.

”Sitä kautta valitettavasti resursseja pitää riittää molempiin”, Kiuru sanoi.

Ministeri totesi, ettei osaa vielä sanoa, tuleeko hoitajamitoitus myös kotihoitoon. Toimittaja kysyi, onko se mahdollista.

”On, se on yksi vaihtoehto”, Kiuru sanoi A-Talkissa. LUE LISÄÄ:

Kiurun mukaan nyt on tarkoitus kuunnella asiantuntijoita.

”Tätä kautta se selviää”, Kiuru sanoi kotihoidon mahdollisesta hoitajamitoituksesta.

Keskustelussa mukana ollut professori Marja Jylhä totesi haluavansa nyt ”panna pökköä pesään”.

”Jos puhutaan siitä, onko hoitajia ylipäänsä riittävästi, niin markkinataloudessahan se on yleensä niin, että jos tuotteesta on niukkuutta, sen hinta nousee. Eli ehkä kannattaisi yrittää palkalla”, Jylhä sanoi ja sai hetkeksi aikaan syvän hiljaisuuden studiossa.

Juontaja kehotti Kuntaliiton Mylläristä kommentoimaan. Myllärinen huomautti kuntien äärimmäisen kireästä taloustilanteesta.

”Jos palkkakustannukset nousevat, yhtälö muuttuu entistä mahdottomammaksi”, Myllärinen sanoi.

Jylhä on gerontologian professori Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC) johtaja. LUE MYÖS: