Asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli tänään ratkaisuja etenkin pääkaupunkiseudun huutavaan pulaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Tiukkaa kritiikkiä saivat etenkin kunnat, joilla ei Kiurun mukaan ”ole jostain syystä ollut tahtotilaa” kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Hallitus hyväksyi torstaina kehysriihen yhteydessä Kiurun asuntopoliittisen paketin.

Valtio panostaa 150 miljoonaa euroa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle suunnataan 120 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on saada vuosittain rakenteille 3500 kohtuuhintaista asuntoa. Kiuru on vakuuttunut, että tavoitteeseen päästään ja kunnat sitoutetaan niihin entistä paremmin.

Asuntoja on pääkaupunkiseudulla rakennettu, mutta ongelma on Kiurun mukaan siinä, että ne eivät ole kohtuuhintaisia.

– Kohtuuhintaisen vuokra-asunnon hinta Helsingissä tulisi olla noin 11 euroa neliöltä kun markkinahinta on noin 15 euroa neliöltä, Kiuru sanoo.

Kiuru puhuu 11 ja 15 euron neliöhinnan ”gäpistä”, jonka käytännössä maksaa veronmaksaja.

”Veronmaksajien antama gäppi valuu jonnekin”

Kiuru arvostelee kuntien saamattomuutta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisessa.

– Tahtotilaa ei ole kunnissa jostain syystä ollut. Ongelmallista on ollut löytää tontteja kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille, Kiuru totea

Yksi järjestelmän isoista epäkohdista on Kiurun mukaan se, että asukkaiden vuokramenot pysyisivät kohtuullisina pitkälläkin tähtäimellä.

– ARA-asuntojen vuokranmäärityssäännöissä on parannettavaa, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan iso haaste on se, että tuki käytettäisiin juuri siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Kiuru korostaa, että omakustannusperiaatteen valvonta on tärkeää.

Omakustannusperiaate tarkoittaa hyödykkeiden ja palvelusten antaminen käyttöön niiden tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan.

– Käytännössä omakustannusperiaatteen toteuttaminen ja toteuttamisen varmistaminen on aivan A ja O. Valitettavasti en voi sanoa, että tässä ollaan täysin onnistuttu, Kiuru sanoo.

ARA:lle myönnetään kahdeksan työvuotta lisää resursseja valvoa omakustannusperiaatetta.

– Tärkeää on valvoa, että peritään vain omakustannusperiaatteen mukaisia kuluja, Kiuru sanoo.

– Tämä pitää saada paremmin toimimaan sillä emme kestä, että veronmaksajien antama gäppi valuu jostain syystä sinne minne sen ei kuuluisi valua, Kiuru sanoo.

Jos kunnat eivät sitoudu, valtio vetäytyy rahoituksesta

– Ei auta mitään, jos eduskunta lupaa meille määrärahoja rakentaa 3500 uutta asuntoa, jos kukaan ei niitä rakenna, Kiuru sanoo.

Kiuru korostaa, että MAL-aiesopimukset eivät enää ole sellaisia, ”etteivät ne tarkoittaisi mitään”.

– Jatkossa kunnat sitoutetaan entistä vakavammin ja huolellisemmin ja jos ei sitouduta, niin silloin valtion puolelta voidaan esimerkiksi vetää takaisin pieniä liikeinvestointeja.

MAL-aiesopimuksessa on sovittu, että 12 000-13 000 asuntoa pitäisi rakentaa vuodessa ja niistä kohtuuhintaisia pitäisi olla noin 2500.

– Sitoudumme toteuttamaan kaikki ne kuntakohtaiset kiintiöt, jotka on asetettu kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämiseksi. Jos ei näin käy, sen jälkeen myöskään valtio ei sitoudu MAL-sopimukseen, Kiuru sanoo.

Iso haaste: maapolitiikka

Maapolitiikan hoito ei pääkaupunkiseudulla ole Kiurun mukaan yhtenäistä, eikä kaikilta osin hyvin hoidettua.

– Emme ole saaneet toimimaan tätä kuviota niin kuin olimme olettaneet, Kiuru myöntää.

Tavoitteet 4-5 vuoden pitkäjänteisestä kaavoitussuunnitelmista eivät ole toteutuneet pääkaupunkiseudulla.

– Iso haaste liittyy tontteihin. Kunnat ovat nyt kuitenkin sitoutuneet löytämään tontit, joihin nämä rakennetaan, Kiuru sanoo.

Kaavoitus tapahtuu jatkossa kuntien yhteistyössä.

– Tarkoitus on kehittää metropolialueen kaavoitusta ja selvittää mahdollisuuksia syventää ylikunnallista yhteistyötä, jotta asuntotavoitteet toteutuisivat nykyistä paremmin, Kiuru sanoo.

Rakennetaan valtion tulella

Yksi asuntopoliittisen paketin tärkeimmistä päätöksistä on, että valtion omistama Kruunuasunnot alkaa rakentaa ja omistaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla.

Kruunuasuntoihin investoidaan 30 miljoonaa euroa, jolla se pystyy aloittamaan 1 500 asunnon rakentamisen. Tavoitteena on aloittaa 800 asunnon rakentaminen vuosittain.

Samalla valtion ja valtionyhtiöiden omistamaa maata osoitetaan Kruunuasunnoille asuntorakentamista varten.

– Tämä tarkoittaa sitä, että päästään rakentamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja valtion tuella, Kiuru sanoo.

Kannustus pienille ja keskisuurille rakentajille

Hallitus päätti ottaa käyttöön käynnistysavustuksen Helsingin seudulla vuosina 2013-2015. Avustukseen osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Avustuksen suuruus on 10 000 euroa asuntoa kohden, mutta kuntien omistamille kohteille 5000 euroa asuntoa kohden.

– Käynnistysavustuksella vähennetään oman pääoman tarvetta eli saadaan pienet ja keskisuuret toimijat mukaan, Kiuru sanoo.

Hänen mukaansa pienet ja keskisuuret rakentajat eivät tällä hetkellä rakenna kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ollenkaan.

Pääsääntöisesti syynä on Kiurun mukaan ollut se, että järjestelmä on edellyttänyt, että vuokratuotantoon rakentamiseen on oltava omaa pääomaa käytettävissä.

– Pienet ja keskisuuret toimijat ovat kuitenkin rakentaneet erityisryhmille asumisoikeusasuntoja. Olisi tärkeää, että he pääsisivät rakentamaan myös vuokra-asumisen puolella, Kiuru sanoo.

Korkotukilainoitus: asunnot myönnetään sosiaalisin perustein

Nykyisen 40 vuoden korkotukilainoituksen rinnalle otetaan käyttöön uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi.

Tuen kohteena olevia asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittaville asukkaille.

– Kun tällainen tukimalli luodaan, joudumme miettimään ehtoja ja pitämään huolta siitä, että se ei syö nykyisen 40 vuoden korkotukilainan kilpailukykyisyyttä, koska uusi malli tulee vanhan rinnalle, Kiuru sanoo