Auli Valpola, Lontoo: Valtava operaatio

Britannia hyväksyi ja otti käyttöön ensimmäisenä maana sekä Pfizerin ja Biontechin rokotteen että Oxfordin yliopiston ja Astra Zenecan kehittämän rokotteen. Nopeasti pahenneesta koronatilanteesta ja uudesta sulusta kärsivässä maassa on asetettu suuria odotuksia rokottamisen nopealle etenemiselle.

Tähän mennessä rokotteen on saanut yli 1,3 miljoonaa ihmistä. Rokottaminen on aloitettu terveydenhuollon henkilökunnasta, hoitokotien asukkaista ja yli 80-vuotiaista, joista noin joka neljäs on saanut ensimmäisen annoksen.

Aluksi rokotuksia on annettu lähinnä sairaaloissa Pfizer/Biontech-rokotteen vaatiman erityskylmän lämpötilan vuoksi. Rokottaminen pääsee nyt laajemmin käyntiin terveyskeskuksissa ja myös eräissä apteekeissa, kun Oxfordin ja Astra Zenecan rokotteelle riittää jääkaappilämpötila.

Rokottamista laajennetaan seuraavaksi yli 70-vuotiaisiin ja ihmisiin, joille muiden terveysongelmien vuoksi koronaan sairastuminen on erittäin suuri riski. Hallituksen tavoitteena on, että helmikuun puoliväliin mennessä rokotuksen olisi saanut yli 13 miljoonaa ihmistä.

Ensimmäisen ja toisen rokotteen välistä aikaa on päätetty venyttää jopa 12 viikkoon, jotta useammalle saadaan vastustuskykyä. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, voidaanko näin tehdä heikentämättä rokotteen tehoa.

Valmistajille iso haaste on tuottaa ja laatutarkastaa rokotetta riittävän nopeasti. Astra Zeneca on lupaillut kahta miljoonaa annosta viikossa.

Kaikkien aikojen suurin rokotusoperaatio vaatii erityisjärjestelyjä koronan ylikuormittamilta terveysviranomaisilta. Rokotteen jakelussa on jo nyt ollut ongelmia.

Urheilustadioneja ja konferenssikeskuksia otetaan käyttöön, ja auttamaan on värvätty vapaaehtoisia, kuten eläkkeellä olevia terveydenhuollon työntekijöitä. Tosin jotkut ovat luovuttaneet törmättyään hakuprosessissa tarpeettomana pitämäänsä byrokratiaan.

Rokotehankinnoissa Britannia on yksi maailman johtavia maita. 355 miljoonan annoksen ennakkotilaukset on tehty seitsemän eri valmistajan rokotteisiin, joista viidelle tehdään yhä kliinisiä kokeita.

Lehtitietojen mukaan lääketehdas Janssenin rokotteen kokeissa olisi edetty lähelle hyväksymistä. Rokotteen etu olisi se, että sitä tarvittaisiin vain yksi annos. Myös Modernan ja Novavaxin rokotekokeet ovat pitkällä.

Katja Incoronato, Udine: Italia pyrkii omavaraiseksi

Italiassa uutisoitiin loppiaisena maan omasta koronarokotteesta, Reitherasta, joka tällä viikolla eteni ensimmäisen kliinisen vaiheen tutkimuksiin. Tie myyntilupaan asti on vielä pitkä, mutta italialaisviranomaiset puhuvat jo tulevasta rokoteomavaraisuudesta.

Ensimmäisten tietojen mukaan rokote takaa jo yhden rokotuskerran jälkeen immuniteetin noin 93 prosentille potilaista. Rokotteen arvioidaan saavan tarvittavat luvat kesän aikana.

Toistaiseksi Italia on ollut Pfizerin ja Biontechin rokotteen varassa muiden EU-maiden tavoin. Rokotukset ovat lähteneet liikkeelle äärimmäisen ­hitaasti; loppiaisen tilastojen mukaan vasta vain noin 200 000 ihmistä on saatu rokotettua. Virallisesti asetettu tavoite on 21,5 miljoonan italialaisen rokottaminen toukokuun loppuun mennessä.

Rokottamisen hitaus johtuu osin lomakaudesta, osin huonosti organisoiduista rokotuksista. Erityisesti Lombardiassa asiasta on käyty kovasanaista keskustelua, sillä koko Italian pahin koronamaakunta aloitti rokotukset vasta vuoden vaihteen jälkeen terveydenhuollon henkilöstön lomien takia.

Kovaa keskustelua on herättänyt myös se, että osa lääkäreistä on kieltäytynyt ottamasta rokotusta.

Tunnettu milanolainen virologi Roberto Burioni on arvioinut, että Italian pitäisi pystyä rokottamaan miljoona ihmistä viikoittain.

Milanolaisen Sacco-sairaalan professori Massimo Galli väläytti tällä viikolla rokotusten aloittamista myös apteekeissa toiminnan tehostamiseksi.

Ossi Kurki-Suonio, Tukholma: Kiista rokotusjärjestyksestä

Ruotsissa suurin rokotekeskustelu on liittynyt rokotusjärjestykseen. Ensimmäisenä ryhdyttiin rokottamaan palvelutalojen ja kotihoidon piirissä olevia iäkkäitä asiakkaita.

Tämän kansanterveysvirasto Folkhälsomyndighetenin laatiman rokotusstrategian tarkoitus oli ehkäistä uusia koronakuolemia ja suojella iäkkäiden riskiryhmää. Liki kolme neljästä koronaan kuolleesta on ollut kotihoidon tai palveluasumisen asiakas, vaikka Ruotsin koronastrategian nimenomaisena tavoitteena on ollut iäkkäiden suojelu. Kyse on ollut kansallisesta tragediasta.

Toisen korona-aallon myötä uhriluku on noussut jo noin 9 000:een.

Tätä taustaa vasten valittua rokotusjärjestystä on helppo ymmärtää, mutta samalla se tarkoitti, että raskaan koetuksen alla oleva terveydenhuollon henkilöstö ei ollut ensimmäisenä saamassa rokotteita. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO suosittaa juuri lääkärien ja sairaanhoitajien rokottamista ensin, ja niin myös Suomi tekee.

Länsi-Götanmaan ja Skoonen aluehallinnot ryhtyivät avoimesti uhmaamaan Ruotsin rokotusstrategiaa. Tiistaina Folkhälsomyndigheten taipuikin ja antoi luvan rokottaa myös tiettyjä terveydenhuollon työntekijöitä, kuten teho-osastojen hoitajia ja lääkäreitä.

Rokottamisen nopeus ei ole Ruotsissa ollut suuri keskustelunaihe, vaan rokotusten etenemistä on seurattu raportoimalla maahan saapuneiden rokoteannosten määrää. Toistaiseksi Ruotsissa ei ole tarkkaa tietoa rokotettujen lukumäärästä.

Tapio Nurminen, München: Satikutia EU:lle ja Merkelille

Saksalla on ollut avainrooli EU:n rokotehankinnoissa, koska Saksa oli EU:n puheenjohtajamaa vuoden loppuun asti.

Mitä ilmeisimmin Saksa pyrki yhdessä suurten jäsenmaiden ja Hollannin kanssa ensin hankkimaan rokotteita suoraan. Liittokansleri Angela Merkel puhalsi kuitenkin pelin poikki ja halusi siirtää hankintavastuun EU:n komissiolle.

Merkel pelkäsi, että koronakriisistä voi tulla samanlainen kiistakapula kuin Eurooppaa vuonna 2015 ravisuttaneesta pakolaiskriisistä, jossa Saksa toimi muita jäsenmaita kuulematta.

Vaikka rokotteet ovat Saksassa lähteneet käyntiin selvästi nopeammin kuin useimmissa muissa EU-maissa, julkinen keskustelu rokotusten etenemisestä ja aikataulusta on repivää.

Laajalevikkinen iltapäivälehti Bild lietsoo kampanjaa, jonka mukaan Saksan olisi pitänyt hankkia rokotteita itse, jotta niitä olisi saatu sekä riittävän paljon että riittävän nopeasti. Merkeliä syytetään siitä, että hän siirsi vastuun Berliinistä Brysseliin.

Samaan aikaan Saksassa moititaan Euroopan unionin komissiota, joka hidasteli koronarokotteiden tilausten kanssa, minkä vuoksi koronarokotteiden tuotantokapasiteetista tuli koko rokotusoperaation pullonkaula.

Nyt Saksan hallitus etsii Merkelin johdolla keinoja nimenomaan tuotantokapasiteetin lisäämiseksi.

Apua saatetaan hakea muiden muassa Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta.

Hellevi Mauno, New York: Rokottamiselle hidas alku

Koronarokotukset alkoivat tällä viikolla Yhdysvalloissa, mutta rokottaminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaan.

Amerikkalaismedioiden mukaan 4,8 miljoonaa ihmistä oli rokotettu tiistaihin mennessä. Presidentti Donald Trumpin hallinto arvioi aiemmin, että 20 miljoonaa ihmistä saataisiin rokotetuksi viime vuoden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että rokotusten määrä on jäänyt pahasti tavoitteista.

Rokotukset ovat alkaneet toivottua hitaammalla vauhdilla muun muassa siksi, että rokotusten koordinointi on jätetty pitkälti osavaltioiden ja paikallisten hallintojen hartioille. Ne ovat jo ennestään ylityöllistettyjä koronapandemian takia.

Amerikkalaisia huolettaa rokotteiden logistiikka paikallisella tasolla ja se, miten sujuvasti terveydenhoidon ammattilaiset saavat rokotteet varastoista käsiinsä päästäkseen rokottamaan ihmisiä.

Osavaltiot ehtivät vedota useiden kuukausien ajan maan kongressiin, jotta ne saisivat lisärahoitusta rokotuksia varten. Päättäjät myönsivät lopulta viime viikolla miljardeja dollareja lisärahoitusta.

Ensimmäiset koronarokotteet annettiin terveydenhoitoalan työntekijöille sekä iäkkäille palvelutaloissa asuville. Rokotteita on jaettu myös ihmisille, joiden arvioidaan kuuluvan riskiryhmään joko työnsä, ikänsä tai terveydentilansa takia.

Yhdysvaltain lääkevalvoja FDA on hyväksynyt sekä Pfizerin ja Biontechin kehittelemän rokotteen että Modernan rokotteen terveydenhuollon käyttöön.