Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan Suomessa tulee sen tietoon muutamia kymmeniä koulu-uhkaustapauksia vuodessa. Poliisi kertoo, että luku on todellisuudessa huomattavasti suurempi, sillä vain vakavimmat tapaukset tulevat KRP:n tietoon.

”Näistä vakavista tapauksista merkittävin osa on huolta aiheuttavia, mutta harva päätyy konkreettisella tasolla suunnittelemaan tai valmistelemaan joukkosurman toteuttamista”, rikostarkastaja Arto Tuomela kertoo KRP:n tiedotteessa.

Keskusrikospoliisin ulostulo liittyy Kuopiossa aikaisemmin tiistaina tehtyyn väkivallantekoon, jossa menehtyi yksi ja loukkaantui kymmenen ihmistä. Tapauksen tutkinta siirtyi iltapäivällä KRP:lle.

”Keskusrikospoliisi ei pysty ottamaan tarkemmin kantaa tämänpäiväiseen Kuopion tapaukseen enää tänään tiistai-iltana, sillä tapauksen tutkintaryhmä on toistaiseksi vasta matkalla paikan päälle Kuopioon”, tiedotteessa sanotaan.

Poliisi ei ota tässä vaiheessa kantaa myöskään Kuopion tapauksen taustatekijöihin. Yleisellä tasolla on KRP:n mukaan havaittu, että useita uhkatapauksia yhdistää se, että teot eivät tyypillisesti ole hetken päähänpistoja, vaan niiden taustalla on pidempi prosessi, jossa korostuvat uhkaavan henkilön elämän henkilökohtaiset ongelmat.

”Useimmiten nämä henkilöt suunnittelevat tekoa pitkään ennen toteutusta. Suunnittelu kestää useimmiten kuukausia, joskus jopa vuosia”, Tuomela kertoo.

Hän sanoo, että taustalla on tyypillisesti usein sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia.

”On kuitenkin tärkeä huomioida, että mielenterveysongelmat eivät sellaisenaan tee ihmisestä vaarallista. Henkilöitä ajaa usein jonkinlainen vääryyden kokemus ja katkeruus muita ihmisiä kohtaan, mikä johtuu erityisesti ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemuksista. He eivät välttämättä ole koulukiusattuja, mutta heillä on sosiaalisen eristäytymisen kokemus, eli kokemus siitä, että muut eivät halua olla heidän kavereitaan.”

Taustalla usein vakavan väkivallan ihannointi

Useita tapauksia on Tuomelan mukaan yhdistänyt se, että ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemus on syy henkilöiden kostoajatuksiin ja näihin kokemuksiin haetaan ratkaisua väkivallan ja jonkinlaisen koston kautta.

”Heillä ei usein ole minkäänlaista rikoshistoriaa eikä heillä ole aikaisempaa häiriökäyttäytymistä. Henkilöt pääsääntöisesti ihailevat vakavaa väkivaltaa ja ihannoivat aikaisempia vakavan väkivallan, kuten joukkosurmien ja koulusurmien, tekijöitä.”

Uhka-asioiden hoitamisessa korostuvat erityisesti viranomaisyhteistyö ja uhkatapausten varhainen tunnistaminen. Poliisissa on kehitetty esimerkiksi yhdenmukaisia toimintamalleja huolta aiheuttavien henkilöiden tunnistamiseksi.

Keskusrikospoliisi kertoo tukeneensa paikallispoliisilaitoksia 341 uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä viime vuoden aikana.

Eniten kouluun liittyviä uhkauksia esitetään KRP:n mukaan yläkouluissa, mutta uhkauksia tulee ilmi myös lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja satunnaisesti myös alakouluissa. Myös korkeakouluihin, eli yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tulee jonkin verran koulu-uhkauksia.

”Poliisi suhtautuu kaikkiin uhkauksiin vakavasti ja tutkii ne huolellisesti. Iso osa koulu-uhkauksista osoittautuu ajattelemattomuudeksi”, Tuomela kertoo.

Poliisi tekee yhteistyötä koulu-uhkausasioissa muun muassa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Avainasemassa Tuomelan mukaan on, että poliisi saa tietoa mahdollisesti uhkaavista henkilöistä.

Poliisi kertoi aikaisemmin tiistaina, että Kuopion teosta epäiltynä on syntynyt vuonna 1994 syntynyt Suomen kansalainen.

”Alustavien tietojen mukaan hänellä ei ole minkäänlaista rikostaustaa. Motiivi ei ole poliisilla selvillä. Epäiltyä ei ole päästy puhuttamaan, hän on ollut leikkauksessa ja siirtyy tehohoidon piiriin”, Itä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Mikko Lyytinen sanoi tiedotustilaisuudessa

Lyytisen mukaan tekijällä oli ”sapelityyppinen teräase”. Lisäksi poliisi on löytänyt hänen kotoaan ”polttopullovarustuksen”.

Keskusrikospoliisi tiedottaa Kuopion tapahtumisen tutkinnasta huomenna keskiviikkona.