Helsingin Sanomien tietovuotojutun takia kotietsinnän kohteeksi joutunut toimittaja Laura Halminen on riitauttanut erityisen kotietsinnän Helsingin käräjäoikeudessa. Laura Halmisen asianajaja Kai Kotiranta kertoo riitauttamisen ydinperusteet.

Helsingin Sanomille vuodettiin salaisia asiakirjoja, joiden perusteella julkaistiin paljastusjuttu Tikkakosken Viestikoekeskuksesta joulun alla. Poliisi tutkii tapausta nimikkeillä turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen.

Keskusrikospoliisi (KRP) teki erityisen kotietsinnän Halmisen asuntoon 17. joulukuuta välttämättömällä kiireellisyysperusteella tutkinnanjohtajan harkinnasta.

–Lähdemme siitä, että tutkinnanjohtajan olisi pitänyt lain mukaan kolmen vuorokauden kuluessa takavarikkojen suorittamisesta saattaa asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Näin hän ei ole menetellyt ja näin ollen katsomme, että tällä perusteella takavarikot ovat rauenneet, hän kertoo Uudelle Suomelle.

Pakkokeinolaki sanoo sinetöidyn aineiston tuomioistuinkäsittelystä näin: ”Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on viipymättä ja viimeistään kolmen päivän kuluttua 11 §:ssä tarkoitetusta sinetöimisestä saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi, saadaanko sinetöityä aineistoa tutkia tai hyödyntää.” Kotirannan mukaan asia on edennyt tuomioistuinkäsittelyyn nyt pelkästään Halmisen toimesta.

Kotirannan mukaan kyse on ollut lainvastaisesta, aiheettomasta ja perusteettomasta kotietsinnästä ja takavarikosta, koska se on kohdistettu toimittajan kotiin ja hänen työvälineisiinsä.

–Tämä on demokraattisessa yhteiskunnassa täysin poikkeuksellista, että tällaisia pakkokeinoja kohdistetaan vapaata toimittajan työtä tai vapaan tiedonvälityksen edesauttajaa, toimittajaa, kohtaan.

KRP kertoi joulukuussa, että tutkinnanjohtajan harkinnan mukaan erityisen kotietsinnän tekemistä ei voinut viivyttää, koska poliisilla oli syytä epäillä, että asuinrakennuksen kellarissa oli jo aiemmin iltapäivällä pyritty ilmeisesti tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa. Helsingin Sanomien mukaan toimittaja Halminen oli vasaroinut kovalevyään tuhotakseen aineistoja.

Kotirannan mukaan kiireellisyysperusteella ”ei ole mitään merkitystä asiassa”.

–Pääsääntö on se, että tällainen erityinen kotietsintä edellyttäisi tuomioistuinkontrollia eli sitä, että tuomioistuin päättää siitä ja näin ollen pelkkä kiireellisyys sinänsä ei vielä mahdollista kotietsinnän suorittamista. Mielestämme myös tämä kiireellinen kotietsintä on virheellisesti toteutettu.

–Ei olisi pitänyt olla tutkinnanjohtajan päätöksellä, vaan jos tällainen kotietsintä olisi päätetty tehdä, sen olisi pitänyt tapahtua normaalisti tuomistuinkontrollin kautta, mikä on pääsääntö asiassa.

Kotiranta huomauttaa, että demokratian tai vapaan tiedonvälityksen kannalta vahinko on jo tapahtunut, sillä Halmisen työvälineet ja lähdesuojan alaiset tiedot on jo viety häneltä pois.

Lue myös: Poliisi: HS-toimittajan koti ratsattiin kiireellisesti – kellarista takavarikoitiin palanut tietokone

”Pelkkä etsintävaltuutetun paikallaolo ei riitä”

Kotietsinnässä oli paikalla tutkinnanjohtajan määräämänä suostumuksensa antanut asianajaja etsintävaltuutettuna. Kotiranta tietää valtuutetun nimen, mutta tämä on halunnut pysyä poissa julkisuudesta. Kotiranta itse ei ollut välikohtauksessa paikalla.

–Se ei ole mikään ennakollinen oikeussuojakeino. Toimittajan perusoikeudet ja ihmisoikeudet kuuluvat toimittajalle ja niitä pitää noudattaa täysimääräisesti riippumatta siitä, onko etsintävaltuutettu paikalla vai ei, Kotiranta sanoo ja painottaa, että etsintävaltuutettu on valvova taho, ei osapuoli asiassa.

Jos etsintävaltuutettu vastustaa takavarikointia, aineisto sinetöidään ja tutkinnanjohtaja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kotiranta ei kommentoi tarkemmin, onko etsintävaltuutettu tässä tapauksessa vastustanut takavarikkoa.

–Lähtökohtaisesti vastustaminen tapahtui toimittajan toimesta.

Kotirannan mukaan vastustilanteessa etsintävaltuutetun tehtävä on valvoa, että takavarikoitu omaisuus sinetöidään asianmukaisesti, eikä siihen kajota. KRP:n mukaan tutkinnanjohtaja määräsi takavarikoidun aineiston jo lähtökohtaisesti sinetöitäväksi. Kotirannan tietojen mukaan aineisto on edelleen sinetöity ja Halminen vaatii sitä nyt palautettavaksi.

Kotirannan mukaan Halmisella ei ole mitään salassapitointressejä asiassa, mutta KRP päättää pakkokeinoasioista toimittamiensa pöytäkirjojen salassapidosta.

Seuraavaksi käräjäoikeus arvioi jutun salassapitoa ja alkaa pohtia asian jatkokäsittelyä. Tutkinnanjohtajalta pyydetään lausuma ja Halmiselta mahdollisesti kirjallinen lausuma. Kotiranta uskoo, että asia on ratkaistu kahdessa viikossa, ”ellei peräti jo ensi viikolla”.

Helsingin Sanomien paljastusjuttu on herättänyt ison kohun ja moni on katsonut jopa maan turvallisuuden vaarantuneen. Useat poliitikot ovat pitäneet vuotoa vakavana mukaan lukien tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka totesi tuoreeltaan, että ”korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita”.

Keskusrikospoliisi kommentoi asiaa Lapin Kansalle

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho kommentoi maanantaina sanomalehti Lapin Kansalle, että poliisi katsoo toimineensa asiassa lain mukaan.

–Me lähdemme siitä, että olemme toimineet lain mukaan. Katsotaan tarkemmin, kun saadaan katsottua vaatimus ja vastattua siihen, Ranta-aho sanoi lehdelle.