Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier varoittaa, ettei Euroopalla ole enää paluuta entiseen suhteessa Venäjään. Myös uusi kylmä sota nousi esiin hänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön keskustelussa Kultarannassa.

”En usko, että Venäjän kanssa voidaan palata ”business as usual” –olotilaan. Sen sijaan Moskova hakee täysin uudenlaista tapaa suhtautua Eurooppaan. Moni asia viittaa siihen, että Venäjä on kääntymässä entistä enemmän sisäänpäin. Meidän on ymmärrettävä, että pystymme muuttamaan Venäjää aina vain vähemmän. Me eurooppalaiset emme kuitenkaan voi paeta tilannetta ja Suomi on tämän keskustelun etulinjassa”, Steienmeier sanoi Kultaranta-keskustelujen avauksessa sunnuntai-iltana.

Lue myös: Pulizer-palkittu Anne Applebaum Venäjästä suomalaisille: ”Ottakaa sen ideologinen uhka vakavasti”

Steinmeierin mukaan Eurooppa on juuri nyt suuren haasteen edessä, sillä maailman poliittinen ja taloudellinen keskus on lähdössä pois Euroopasta.

”Euroopan on ajateltava suhteensa maailman suurvaltoihin uudelleen. Euroopan on toimittava itse enemmän, meidän on vahvistettava eurooppalaista kapasiteettiamme. Toivon, että me kaikki ymmärrämme, että oman Eurooppamme kuntoon laittaminen on ainoa keino vahvistaa uskottavuuttamme. ”

Sauli Niinistö varoitti vastatessaan Steinmeierille, että etenkin, jos lyhyen ja keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta luovutaan, maailma saattaa olla uudelleen kylmän sodan tilanteessa.

Niinistö on ilmaissut huolensa INF-sopimuksen päättymisestä aikaisemminkin. H’än pohti muun muassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa, ollaanko Euroopassa menossa kohti hallitsemattoman kylmän sodan aikaa vai kohti tilannetta, joka voitaisiin nähdä diplomatian loppuna. Lue tarkemmin: Sauli Niinistöltä huolestunut kysymys: ”Menemmekö kohti tilannetta, mikä pitää nähdä diplomatian loppuna - Eurooppa on tässä iso häviäjä”

”Me emme tässä tilanteessa tiedä, millaisessa historian vaiheessa olemme. Euroopan tulee olla esimerkki muutoksessa, joka taistelee kansainvälisen järjestyksen muuttumista vastaan”, Steienmeier vastasi puolestaan Niinistölle.

Niinistä korosti omassa avauspuheenvuorossaan, että olisi suuri yllätys, jos lähitulevaisuudessa ei tulisi yllätyksiä.

”Kaikkein keskeisin kysymys on, onko meillä vielä jotain yhteistä. Kyllä meillä on, meidän tulisi vain muistuttaa itseämme siitä, miksi olemme yhdessä”, hän kommentoi Euroopan tilannetta.

Steienmeier nosti esiin myös brexitin ja sanoi toivovansa, että eurooppalaiset ottavat opikseen sekavasta brexit-prosessista.

”Kenen pitäisi taistella eurooppalaisuuden puolesta, jos ei eurooppalaisten? En näe mitään syytä, miksi Pekingissä, Moskovassa tai Washingtonissa oltaisiin asiasta kiinnostuneita. Siksi meidän itsemme on pidettävä huolta siitä, että Euroopan tulevaisuus on yhteinen.”

Sauli Niinistön mukaan optimistisin tulevaisuudenkuva olisi se, että valtionjohtajat enemmän ja enemmän alkaisivat palata sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen.

”Siksi korostan sitä, että meidän tulisi enemmän miettiä, mitä yhteistä meillä on”, hän totesi.

”Meillä on paljon työtä oman asemamme vahvistamisessa ja sen kertomisessa, että meitä tarvitaan”, Niinistö jatkoi.

Lisää aiheesta:

”Sepäs olisi kumma maa, joka sanoisi, että aluettamme saa mielellään käyttää vihamielisiin tarkoituksiin” – Sauli Niinistö kommentoi väitettyä ”Venäjän myötäilyä”

Yksi Suomen Nato-arvion kirjoittajista HBL:lle: ”Ei ole varmaa, että Donald Trump hyväksyisi Suomen”