Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina vaatii blogissaan hallitusta jatkamaan työllisyyskokeiluita ja mainitsee esimerkkinä Tampereen ylistetyn kokeilun. Hän toivoo budjettiriihestä myönteisiä päätöksiä kunnille.

Niitä tuskin kuitenkaan on luvassa kyseisten työllisyyskokeilujen osalta.

Julkisuudessa ylistettiin pitkin viime talvea Tampereen kokeilun hyviä tuloksia. Uusi Suomi kertoi helmikuussa, että pitkäaikaistyöttömiä on työllistetty Tampereella keskimäärin sata viikossa ja lisäksi kokeilun kunnissa on saatettu henkilökohtaisten kohtaamisten kautta aiempaa enemmän työllisiä erilaisten työllistämistoimien piiriin.

Kuntaliiton Reina toteaa nyt tuoreessa blogissaan, että Tampereen seudun kuntaperusteisessa työllisyyskokeilussa on mukana kymmeniä tuhansia asiakkaita. Hänen mukaansa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin kolmanneksella ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes neljänneksellä.

Reina toivoo jatkopäätöksiä hallituksen budjettiriihestä, johon kokoonnutaan elokuun lopulla.

– Viimeistään budjettiriihessä on tehtävä päätös alueellisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun. Tähän vaikuttaa myös maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu. Samalla kokeilujen toimintamallit on vakinaistettava lainsäädäntömuutoksin, Reina kirjoittaa blogissaan.

– Kokeilujen ydin on ollut valtion TE-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen. Olisi täydellistä hölmöläisten hommaa purkaa hyvin toimivat kokeilut. Se aiheuttaisi hallinnollisen hässäkän ja vaikeuttaisi asiakkaiden asemaa. Ellei uusia päätöksiä pian tehdä, kokeilujen alasajo kuitenkin nykylakien mukaan alkaa alkusyksystä.

Työministeri Jari Lindström (sin.) torppasi kuitenkin täysin kuntapohjaisten kokeilujen jatkamisen jo helmikuussa Uuden Suomen haastattelussa. Tampereen seutukuntien kokeilussa vastuu työttömistä on siirretty kaupungeille ja kunnille, kun hallituksen maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksessa vastuu on siirtymässä maakunnille.

–Nyt jos kokeilussa on siirretty järjestämisvastuu kunnalle, niin se ei ole sitä, mihin me olemme menossa. Siksi me olemme tästä niin tiukkana ja sanoneet, että nämä kokeilut tällaisenaan eivät saa jatkua, Lindström sanoi Uudelle Suomelle helmikuussa.

Lue tarkemmin: Ministeriltä lopullinen niitti Tampereelle: Ylistetty työllisyyskokeilu loppuu – ”Olemme tästä tiukkana”

Reina on huolissaan myös siitä, että valtionosuusrahoitus on näillä näkymin laskemassa ensi vuonna merkittävästi muun muassa valtionosuusinfeksien jäädytyksen ja kiky-vähennyksen takia. Hän muistuttaa, että osana kiky-sopimusta tehdyistä lomarahaleikkauksista ja työajan pidennyksistä arvioitu säästö otettiin kunnilta valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017.

–Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuoden 2019 kustannustenjaon tarkistus vähentää kuntien valtionosuutta kikystä johtuen osittain kahteen kertaan. Vuonna 2019 tämä ylimääräinen leikkaus on 59 miljoonaa euroa, Reina sanoo.

–On välttämätöntä ja valtionosuusjärjestelmän periaatteiden mukaista, että tämä kiky-leikkaus kompensoidaan kunnille ensi vuonna ja loput leikkaukset vuonna 2020.

Reinan mielestä ”on paikallaan, että myös harkinnanvarainen valtionosuuden korotus otetaan jälleen ensi vuonna käyttöön”. Hänen mukaansa kuntien kasvavaa miljardiluokan korjausvelkaa on lisäksi kurottava umpeen valtion kuntien yhteisillä toimenpiteillä.

– Hallitusohjelman mukaan kunnille ei anneta uusia, kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Tästä tulee ehdottomasti pitää kiinni.

Reina huomauttaa, että esimerkiksi takautuvasti tälle vuodelle päätetty varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on osin kompensoimatta kunnille. Hänen mukaansa Sipilän hallitus on noudattanut hallitusohjelmaansa varsin hyvin veroperustemuutosten suorissa kompensoinneissa kunnille ja tätä linjaa tulisi jatkaa kauden viimeisessä talousarviossa.