Espoon sosiaali- ja terveyspalvelujen talous- ja hallintojohtaja, Uusimaa 2019-hankkeen hankejohtaja Markus Syrjänen avaa tuoreessa blogissaan tekemäänsä laskelmaansa maakuntien rahoituksen riittävyyden riskeistä. Hän korostaa, että suunnitellun rahoitustason realistisuus ja esitetyn sote-mallin taloudellinen järkevyys ovat kaksi eri asiaa.

Viime marraskuussa tehty laskelma nousi puheenaiheeksi keskiviikkona, jolloin kuusi helsinkiläistä kuntapäättäjää julkaisi asiaa koskevan kannanoton.

Lue lisää: ”Käsittämätön” leikkaus onkin riskiskenaario – Helsingin painava sote-huoli ”meni liian pitkälle”

– Toisin kuin joissakin keskusteluissa on annettu ymmärtää, laskelmat eivät ota kantaa siihen, olisiko uusi sote-malli nykyistä tehottomampi tai tehokkaampi. Laskelmilla arvioidaan ainoastaan hallituksen sote-uudistukselle asettamien taloudellisten tavoitteiden kokoluokan ja kustannusvaikutusten aikataulun realistisuutta, Syrjänen huomauttaa perjantaina julkaistussa blogissaan.

Syrjäsen laskelman mukaan pääkaupunkiseudulle voisi syntyä uudistuksen johdosta heti ensimmäisenä vuonna 200–400 miljoonan euron alijäämä.

– Yhteensä ensimmäisen vuoden alijäämäpaineeksi arvioimme Uudellamaalla 300 miljoonaa euroa. Tämäkään ei ole kauhuskenaario. Ensimmäinen vuosi on vasta investoimista toimivaan järjestelmään, ei sen hedelmien poimimista. Siksi vuode 2020 rahoituksen tasoa pitää vielä tarkentaa ja varata rahoitusta muutoskustannuksiin, hän kommentoi.

Kauhuskenaarioissa huomioitaisiin Syrjäsen mukaan myös se mahdollisuus, että sote-uudistus itse asiassa hidastaa tuottavuuskasvua nykyisestä.

–Tämän mielestäni maltillisen analyysin johtopäätös on, että tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja liian etupainotteisia. Erityisesti ongelmakohdaksi näyttää muodostuvan toiminnan käynnistämisvuosi. Ensimmäisen vuoden rahoituksesta puuttuu varaus palvelutarpeen luonnolliseen kasvuun ja muutoskustannuksiin. Muutoskustannusten suurin erä on asiakastietojärjestelmät, joiden yhtenäistäminen on valtava urakka, hän sanoo.

Syrjäsen mielestä uudistus toisi Uudellemaalle joitakin uusia työkaluja tuottavuuden nostoon. Toisaalta osa muutoksista hyödyttäisi selkeämmin vain pienempiä maakuntia. Uutta Uudellamaalla olisi hänen mukaansa erikoissairaanhoidon saaminen samaan ohjaukseen peruspalvelujen kanssa.

–Kilpailullisten markkinoiden syntyminen terveyspalveluihin olisi onnistuessaan taloudellisesti merkittävää. Markkinoiden tehokkuus tai kannustinjärjestelmien onnistuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

”Riskejä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään paisutella”

Kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Pia Kauma korosti lauantaina, että on selvää, että tämän kokoluokan uudistukseen liittyy riskejä.

–Riskejä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään paisutella. Uudenmaan tilanteesta on liikkunut tällä viikolla aivan päättömiä lukuja julkisuudessa. Lukuja ei voi lahjoa, mutta niitä voi tulkita väärin. Laskelmat riskiskenaarioista eivät tarkoita leikkauksia, vaan kuvaavat tilannetta, jossa alueella kaikki kehitys loppusi seinään. Tuskin lukujen levittäjätkään uskovat näin tapahtuvan, hän sanoo.

Kauma muistuttaa, että tuoreimpien maakuntien rahoituslaskelmien mukaan Uudenmaan maakunnalle siirtyvien palveluiden rahoituksessa ei muutosvaiheessa olisi tapahtumassa heilahdusta. Asukaskohtainen muutos on hänen mukaansa euron verran positiivinen.

Kauma myöntää, että käynnistysvaiheeseen liittyy monenlaisia muutoskustannuksia, mutta uskoo, että muutokset myös maksavat ajan kuluessa itsensä takaisin parantuneena tehokkuutena ja tuottavuutena.

–Uudellamaalla on käytössään maan paras osaaminen ja suurin väestöpohja. Olen varma, että täällä onnistutaan rakentamaan maakunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuri väestöpohja luo myös hyvät edellytykset valinnanvapauden toteutumiselle ja kilpailulle. Nykyisiä kuntiin, kuntayhtymiin sekä valtion aluehallintoon hajautuneita toimintoja keskittämällä saadaan vähennettyä hallintoa, kunhan uudistusten toimeenpanolla on tiukat vahtikoirat.

Kauma muistuttaa, että menestyvät kaupungit maailmalle harvemmin itse vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, vaan ne keskittyvät kaupunkisuunnitteluun, sivistykseen ja elinvoimaan.

Hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta on eduskunnan lähetekeskustelussa ensi keskiviikkona. Soten korjattu valinnanvapausesitys julkaistiin torstaina.

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz näpäytti lauantaina erityisesti SDP:tä siitä, ettei sillä ole esittää vaihtoehtoa vastustamalleen uudistukselle.

– Kaikki vakuuttavat olevansa yhtä mieltä siitä, että vastuu palveluiden järjestämisestä ei voi jäädä kunnille. Heti seuraavassa virkkeessä sosiaalidemokraatit etunenässä kuitenkin väittävät, ettei maakuntauudistusta tarvita, vaan haikaillaan jo kertaalleen perustuslakivaliokunnassa viime vaalikauden lopulla kaatuneen kuntayhtymämallin perään. Mitään todellista vaihtoehtoa SDP ei ole pystynyt esittämään sen enempää maakuntamallille kuin valinnanvapaudellekaan. SDP:n aluekuntamalli on lähinnä nimenmuutos, Zyskowicz huomauttaa tiedotteessaan.

Hän sanoo, että opposition tulisi päättää, mitä he sote-uudistukselta haluavat.

–Jos on julkisesti valmis tuomitsemaan koko sote-uudistuksen onnistumisen, on pystyttävä esittämään myös varteenotettava vaihtoehto sille, minkä tuomitsee. Tätä sen enempää SDP, vihreät kuin muutkaan oppositiopuolueet eivät näemmä pysty tekemään. Tosiasia on, että julkisten tuottajien rinnalle tarvitaan lisävoimaa myös yksityisistä ja kolmannen sektorin tuottajista.

Lue myös:

Ministeri vastasi Jan Vapaavuorelle Ylellä: ”Olen hämmästellyt pitkin matkaa”

Sotesta seuraa miljardivääntö: Uudellamaalla halutaan eroon liian kovista leikkauksista – ”Valtion kanssa kana kynimättä”