Oppositiopuolue vihreät toivoo yhä, että kutsunnat laajennettaisiin koskemaan myös naisia. Vihreiden mielestä naisten määrää asepalveluksessa tulisi lisätä. Hallituspuolue perussuomalaisilta tuli tukea kutsunta-ajatukselle eduskunnan keskustelussa.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen nosti asian esiin ryhmäpuheenvuorossaan hallituksen puolustusselonteon lähetekeskustelussa.

– Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostui paljon yhteiskunnan kriisinsietokyky eli resilienssi. Maanpuolustustyö tulisikin nähdä nykyistä laajempana käsitteenä. Siihen tulisi ottaa perinteisten maanpuolustusjärjestöjen lisäksi mukaan myös muita toimijoita, jotka ylläpitävät yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja näin vahvistavat kokonaisturvallisuutta, Mikkonen toteaa.

– Selonteossa asetetaan tavoitteeksi naisten määrän lisääminen kriisinhallinnassa. Myös asepalveluksessa tulisi naisten määrää lisätä ja tämän voisi aloittaa laajentamalla kutsunnat naisiin. Jatkossa tulisi ottaa askelia kohti sukupuolia tasavertaisesti kohtelevaa asepalvelusta, hän vaatii.

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen huomautti, että naisten maanpuolustustahto on laskenut ja tarvitaan tekoja sen lujittamiseksi. Hänen mukaansa yksi keino olisi lähettää kutsuntakirje myös naisille. Se voisi hänen mukaansa lisätä kokemusta osallisuudesta ja herättää mielenkiintoa. Immonen viittasi myös Ruotsiin, missä vastikään päätettiin palauttaa osittainen asevelvollisuus niin naisille kuin miehille.

– Meillä Suomessa ei tällä hetkellä ole tarvetta molempiin sukupuoliin ulottuvan asevelvollisuuden käyttöönottoon, mutta perussuomalaisten mielestä hyvä tapa tietoisuuden lisäämiseksi olisi puolustusjärjestelmän opetuksen sisällyttäminen osaksi toisen asteen koulutusta. Tällöin myös ne nuoret, jotka eivät osallistu palvelukseen, saisivat riittävät tiedot, Immonen sanoi.

Immonen kysyi puoluetoveriltaan, puolustusministeri Jussi Niinistöltä, millä keinoin tämä vahvistaisi nuorten ja etenkin naisten maanpuolustustahtoa ja -valmiutta. Ministeri Niinistön mukaan kyse on siitä, miten nuorille naisille saadaan tietoa siitä, että heillä on mahdollisuus suorittaa vapaehtoinen asepalvelus.

– Voidaan harkita tulevaisuudessa sitä, että otetaan naisia mukaan kutsuntoihin ja miksei myös toisen asteen opetuksessa voi tästä tiedottaa. Se on meille hyödyllistä, että naiset käyvät varusmiespalveluksen. Saamme heistä muun muassa kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin hyvää ainesta, Niinistö sanoi.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa todetaan, että ”yleinen asevelvollisuus ja koko palveluskelpoisen miesikäluokan kouluttaminen tuottavat puolustusvoimien sodan ajan joukot kustannustehokkaasti”.

– Naisten vapaaehtoista asepalvelusta kehitetään osana kokonaisjärjestelmää. Kriisinhallintatehtävissä palvelevien naisten määrää pyritään lisäämään. Kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluja ja toimintatapoja sekä ottamalla huomioon asevelvollisten erityisosaaminen ja toimintakyky, selonteossa linjataan.

Niinistö on aiemminkin näyttänyt vihreää valoa naisten kutsunnoille. Sen sijaan puolustusvoimain pääesikunta ei näe naisten kutsunnoille tarvetta. Pääesikunnan mukaan sodan ajan joukkojen tarve ei vaadi asepalveluksen käyvien naisten määrän lisäämistä, minkä lisäksi naisten pakkokutsunnat kaksinkertaistaisivat kutsuntojen hinnan nykyisestä noin 7,4 miljoonasta eurosta.