Hallituksen koronaministerityöryhmä kokoontui perjantaina 14. tammikuuta. Ministerityöryhmä on linjannut kokouksessaan koronavirustilanteen heikentymisen takia käyttöönotetuista rajoitustoimista muun muassa elinkeinoelämälle aiheutuvien kustannusten kompensaatio- ja tukitoimien valmistelusta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi tiedotustilaisuudessa valmistelun lähtökohdista.

Yritysten kustannusten kuudes avustuskierros valmistellaan hätäjarrumekanismin rajoitustoimien ajalle. Korvauksia maksetaan enintään helmikuun loppuun saakka ja ne koskevat aiempaan tapaan vain rajoitustoimien kohteena olevia yrityksiä.

Sulkemiskorvaus valmistellaan suljetuille toiminnoille sulkutoimien ajalta. Sulkemiskorvaus koskisi suljettuja tiloja, kuten liikunta- ja urheilutiloja, kuntosaleja, kylpylöitä ja sisäleikkipuistoja.

”Sulkukorvaus on kustannustukea nopeampi tapa saada rahat maksuun. Kuudes kustannustukikierros on valmistelussa”, Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa.

Sulkukorvaus on tarkoitettu esimerkiksi yrityksille ja tapahtumajärjestäjille, joiden toiminta on suljettu, kun taas kustannustuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yrityksen toimintaa on koronan vuoksi rajattu.

Urheilu- ja kulttuurialan rajoitustoimien takia peruuntuneille tapahtumille valmistellaan kompensaatio siltä osin kuin sulkemiskorvaus ja kustannustuki eivät näitä kustannuksia kata.

Lintilän mukaan sulkukorvauksessa ja kustannustuessa vertailujakso on joulukuun alusta helmikuun loppuun. Tarkempia neuvotteluja käydään eri osapuolten kanssa ja Lintilä korosti, että tärkeintä on saada raha mahdollisimman nopeasti liikkeelle.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa helmikuun alussa. Tukikokonaisuudessa otetaan huomioon muun muassa yleisötilaisuuksien kiellot tapahtuma-alalla. Lisätalousarvio annetaan myös helmikuun alussa.

Tarkoitus on Lintilän mukaan valmistella myös tapahtumatakuuta kesäkaudelle 2022, edellyttäen, että EU:n valtiontukipoikkeuksia jatketaan 30.6.2022 jälkeenkin.

”On ollut erittäin paljon ongelmia yleisötapahtumissa ja tapahtumateollisuudessa. Tulemme hakemaan komissiolta lupaa jatkaa tapahtumatakuuta syyskuun loppuun. Kaikki tietävät, että tapahtumat Suomessa keskittyvät heinä-elokuuhun.”

Lintilä lisäsi, että tukipaketin tarkka koko ratkeaa, kun eri sulkujen kesto ja laajuus selviää.

Lintilän mukaan tukien kokonaissummaa on haastavaa arvioida. Kustannustuen määräksi Lintilä arvioi 25 miljoonaa euroa kuukaudessa ja sulkukorvauksen noin 90 miljoonaa euroa kuukaudessa.

”Varmaan kokonaisuus on 200-250 miljoonaa euroa, mutta tätä on hyvin vaikea arvioida, koska sulkukorvauksessa yrityksille ja tapahtumajärjestäjille korvataan siinä suhteessa, mitä tapahtumia olisi ollut ja yritykset ovat olleet sulkujen piirissä.”

Valmiuslain käyttöönotosta koronaministerityöryhmä ei perjantaina keskustellut.

Yrittäjille työmarkkinatukea

Tilaisuudessa olivat paikalla myös työministeri Tuula Haatainen (sd) ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas).

Haataisen mukaan työmarkkinatukea voitaisiin maksaa takautuvasti. Työttömyysturvalakiin lisättäisiin uudelleen väliaikaisesti yrittäjien työmarkkinatukioikeutta koskeva säännös, joka olisi voimassa 1.1.-28.2.2022.

Työmarkkinatuki kuuluu työministerin toimialaan kun taas sosiaaliturva on sosiaali- ja terveysministerin toimialaa. Haataisen mukaan hätäjarrumekanismin käyttöön oton myötä on tärkeää, että yrittäjien ja työntekijöiden toimeentulo huomioidaan.

Normaalioloissa yrittäjällä on oikeus työttömyystukeen, kun hän lakkauttaa yritystoiminnan kokonaan. Keväällä 2020 koronapandemian alettua lakia muutettiin siten, ettei yritystoimintaa tarvitse lakkauttaa kokonaan. Nyt tehtävä muutos vastaa Haataisen mukaan tuota aiempaa poikkeusta.

”Työmarkkinatukea voidaan maksaa tammi-helmikuulta. Siirtymäsäännöksellä puolestaan järjestetään niin, että [voidaan maksaa] myös takautuvasti, kun laki ei ollut voimassa.”

Haataisen mukaan lokakuussa 2021 työmarkkinatukea saavia yrittäjiä oli 18 000. Alustava arvio tällä hetkellä on, että tukioikeuden muutos lisää menoja 12 miljoonalla eurolla kuukaudessa. Hallituksen esitys on tarkoitus käsitellä mahdollisimman pian, jotta tarvitsijat saavat tukea.

Omavastuupäivät pois

Sosiaali- ja terveysministeri Sarkkisen mukaan hallituksen koronatukipäätösten keskeisiä tavoitteita ovat työttömyysturvan vahvistaminen kriisitilanteessa sekä rajoituksista kärsivien yritysten ja kulttuurialan tukeminen.

Työttömyysturvasta tullaan Sarkkisen mukaan poistamaan omavastuupäivät. valmistelua on tehty ja esitys saadaan mahdollisimman pian.

”Kun muutoin työttömällä ensimmäiset viisi päivää ovat omavastuupäiviä, joilta päivärahaa ei makseta, nyt omavastuu poistetaan takautuvasti 1.1. alkaen.”

Sarkkisen mukaan omavastuun poisto tuo ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalle keskimäärin 350 euroa enemmän ja työmarkkinatukea saavalle 168 euroa.

”Kustannusarvio kahdelta kuukaudelta, mille ajalle sitä toistaiseksi esitetään, on 10 miljoonaa euroa”, Sarkkinen kertoi tiedotustilaisuudessa.

Sarkkinen muistutti, että tukitoimia on peräänkuulutettu, koska rajoitustoimien takia moni on lomautettu tai estetty harjoittamasta ammattiaan. Hän lisäsi, että rajoitustoimia valitettavasti tarvitaan, vaikka kontaktien välttäminen sekä rokotekattavuus edelleen ovatkin avainasemassa.