Hallitus iloitsi viikonloppuna käänteestä, jonka myötä Suomi pystyy lyhentämään valtionvelkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) arvioivat hallituksen harjoittaman talouspolitiikan selittävän osaltaan saavutusta, mutta valtiovarainministeriön mukaan ilmiö johtuu lähinnä kertaluonteisista tuloista.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander kommentoi asiaa ministeriön tiedottaessa talouskatsauksestaan maanantaina.

”Nyt poikkeuksellisesti valtio kykenee jopa lyhentämään velkaansa. Meidän alustava arviomme on kuitenkin, että tämä johtuu pääasiassa kertaluonteisista tekijöistä. Se ei siis tule korjaamaan julkisten tulojen ja menojen välistä epätasapainoa pysyvällä tavalla”, Spolander sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hän toisti vielä myöhemmin, että velan lyhentämiseen johtaneet tekijät ovat ”kertaluonteisia pääsääntöisesti”. Nämä tekijät, jotka lisäävät valtion tuloja hetkellisesti, ovat muun muassa valtion lainojen ennenaikaisia takaisinmaksuja sekä omaisuuden myyntituloja.

”Ne eivät tule toistumaan samanlaisina myöhempinä vuosina”, Spolander totesi.

Pääministeri Sipilä kommentoi viikonloppuna velan lyhentämisen syitä näin:

”Vaikka sattumaakin mahtuu mukaan, isossa kuvassa nopean velkaantumisen kääntyminen velan vähenemiseksi on harjoitetun talouspolitiikan ansiota.”

Lue tarkemmin: Juha Sipilä hehkuttaa historiallista käännettä: ”Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008”

Myös Petteri Orpo antoi oman selityksensä sille, että valtiokonttorin ei tarvitse nostaa loppuvuodelle kaavailtua 2,2 miljardin euron lainaerää. Hän viittasi Helsingin Sanomien haastattelussa kertaluonteisiin eriin kuten Finnveran lainojen takaisinmaksuun etuajassa, mutta myös hallituksen päätöksiin.

”Valtaosa eli 1,4 miljardia selittyy sillä, että valtion tulojen ja menojen kehitys on ollut sen verran arvioitua suotuisampaa. Sitä varmasti selittää osaltaan talouden myönteinen vire ja työllisyyden kasvu, jota hallitus on päätöksillään tukenut”, Orpo selitti.

Valtiokonttorin mukaan Suomen valtionvelka oli marraskuun lopussa 105,3 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa velkaa oli 105,8 miljardia euroa. Valtion ensi vuoden talousarvio on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Lue myös: Suomen historiallisen käänteen syy ihmetyttää – Petteri Orpo: ”Ajan tasalla ollaan!”

Ylijohtaja Spolander kertoi tiedotustilaisuudessa, että valtiovarainministeriö korottaa arviotaan Suomen tämänhetkisestä kestävyysvajeesta noin puolella prosenttiyksiköllä vajaaseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Arviota vajeesta kasvattavat muun muassa uudet syntyvyysluvut.

Kestävyysvaje on vähentynyt Sipilän hallituksen kaudella. Vuonna 2015 kestävyysvajeen laskettiin olevan noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 10,7 miljardia euroa, kun laskennassa käytettiin vuoden 2019 arvioitua bruttokansantuotetta. Tällä hetkellä vaje on noin yhdeksän miljardia euroa samaan vertailutasoon verrattuna, mutta olosuhteiden muutokset kuten uusi väestöennuste ovat tuoneet siihen noin kahden miljardin euron lisäloven.

Ministeriön mukaan hallitus on tosiasiassa onnistunut toimillaan alentamaan kestävyysvajetta noin neljä miljardia euroa. Laskelmien muuttuneet oletukset kuitenkin tarkoittavat sitä, että tästä vain noin puolet näkyy tämänhetkisessä kestävyysvajelaskelmassa.