Valtiovarainministeriön virkamiesten esitys 60 000 lisätyölliseen johtavista toimista herättää runsasta keskustelua. Ministeriö esittää muun muassa luopumista ”ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä” kuten eläkeputkesta, osittaisesta varhaiseläkkeestä sekä työkyvyttömyyseläkkeen erityissäännöksistä.

Virkamiehet harkitsisivat myös tehottomaksi havaitun aikuiskoulutustuen lakkauttamista tai muuttamista lainapainotteiseksi ja luopuisivat vuorotteluvapaasta.

Lisäksi virkamiehet kiristäisivät työttömyysturvan työssäoloehtoa niin, että työttömyysturvan enimmäiskesto riippuisi työssäolon pituudesta. Aivan lyhyellä työssäololla ei pääsisi täyspitkälle ansioturvalle. Vaihtoehto olisi etuuden tason madaltaminen, jos työura on lyhyt.

Keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta oli ennalta suhtautunut ehdotuksiin varovaisen positiivisesti. Nähtyään ehdotukset hän pyörsi kantansa.

”Tää tiedotepohja meni uusiksi. Toki VM:n esityksessä mukana myös kannatettavia asioista, mutta aika rajuja leikkauksia mukana virkamiesten paperissa”, Kaukoranta kirjoittaa Twitterissä. Juttu jatkuu tviitin alla.

SAK:n tiedotteen mukaan virkamiesten esitykset ovat ”kylmää kyytiä palkansaajille”.

”Kokonaisuus vahvistaisi julkista taloutta, mutta vastaavasti köyhdyttäisi niitä, jotka eivät pääse töihin”, SAK katsoo.

SAK mainitsee muistion ehdotuksista vuorotteluvapaasta luopumisen, työttömyysturvan eläkekarttuman poistamisen, työssäoloehdon kiristämisen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luopumisen.

SAK arvostelee ehdotuksia, jotka heikentäisivät työssä olevien koulutusmahdollisuuksia. Työttömien osaamisen vahvistaminen on aina hyvää työllisyyspolitiikkaa, SAK katsoo.

”Aikuiskoulutustukea on juuri uudistettu suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin työn ja opiskelun yhteensovittamisen. On hämmentävää, että VM:n virkamiehet haluavat myös heikentää tai poistaa koko aikuiskoulutustuen”, ekonomisti Saana Siekkinen sanoo.

SAK huomauttaa, että ”jo nykyisellään ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto vaihtelee 300 ja 500 päivän välillä riippuen työhistorian pituudesta”. VM:n esityksessä ongelmaksi koetaan 300 päivän ansioturvalle pääsy lyhyelläkin työhistorialla.

”SAK on ehdottanut työssäoloehdon lyhentämistä, jotta entistä useampi pääsisi ansiosidonnaiselle ja sitä kautta työttömyysturvan oikeudenmukaisuus kasvaisi. Jos työssäoloehtoa lyhennetään, niin enimmäiskeston nykyistä suurempi porrastus voisi olla perusteltua, mutta lähtökohtana ei voi olla työttömyysturvan heikentäminen”, SAK toteaa.

Myös toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK vastustaa työssäoloehdon kiristystä sekä eläkeputken poistoa. Järjestö nostaa tiedotteessaan esiin, että ministeriön paperin lisätyöllisistä valtaosa, 30 000, muodostuu ikääntyneisiin kohdistuvista toimista.

”Tässä suhdannetilanteessa ei pidä vetää mattoa ikääntyneiden alta. Ikääntyneiden työllistäminen edellyttää merkittäviä panostuksia palveluihin” STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.

Työttömyysputken tukkimisen vastineena virkamiestyöryhmä esittää työvoimapalveluiden suuntaamista ikääntyneille työttömille. SAK:n mukaan työvoimapalveluiden suuntaaminen ikääntyneille on ”oikean suuntainen ajatus, mutta lisäpäivät ovat edelleen tärkeä keino varmistaa ikääntyneiden työttömien toimeentuloa”.

SAK sekä STTK tukevat työryhmän esityksiä työttömien palveluiden parantamisesta ja karenssien kohtuullistamisesta.

Keskusta antoi nopeasti tukensa

Valtiovarainministeriötä johtaa ministerinä keskustan Matti Vanhanen, ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni antoikin tuoreeltaan tukea virkamiesten esityksille. Tiedotteen mukaan keskusta on valmis etenemään työllisyyspäätöksissä.

Kulmuni toivoo, että esityksiä ei ammuttaisi yksitellen alas.

”Kaikki toimet eivät ole helppoja, mutta tasapainoinen taloutta vahvistava kokonaisuus on löydettävissä. Yksittäisistä esityksistä on varmasti tarpeen neuvotella, mutta en lähde tässä tilanteessa ampumaan mitään tointa alas. Toivon tätä myös muilta”, Kulmuni sanoo.

”Keskusta on valmis etenemään päätöksentekoon pitemmälle ajalle työllisyyttä nostavasta kokonaisuudesta. Tälle VM:n esitykset antavat pohjaa. Kokoluokka ja mittakaava on esityksissä oikea.”

Hallituksen on määrä päättää uusista työllisyystoimista budjettiriihessään.