Hallituksen maanantaina asettama poikkeustila ja siihen liittyvät, koronaviruksen leviämistä hidastavat rajoitukset ovat herättäneet useita kysymyksiä kansalaisissa. Keräsimme tähän juttuun alustavia vastauksia kolmeen keskeisesti esille nousseeseen kysymykseen. Tietoa saadaan lisää hallituksen tiedottaessa määräyksistä tarkemmin tiistaina iltapäivällä, istuntonsa jälkeen.

Yli 70-vuotiaiden karanteeni: Saavatko ikäihmiset käydä kaupassa? – Saavat

Yksi hallituksen toimintaohjeista on, että ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet)”. Tästä säännöstä saavat poiketa kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt.

Ikäihmiset ovat ihmetelleet mediassa, miten heidän tulee toimia. Saako kaupassa käydä, vai pitääkö ostosten tekoon pyytää apua? Entä saako töihin mennä?

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski korostaa Twitterissä sanaparia ”mahdollisuuksien mukaan”.

”Mahdollisuuksien mukaan nimenomaan [tulee pysyä karanteenissa]. Valitettavasti kaikilla ei apua ole, ja silloin riskiryhmään kuuluva joutuu hoitamaan kaupassakäynnin yms. itse. Hienoja apurinkejä jo perustettu, mutta ei läheskään kaikille ole niistä apua”, Anttikoski linjaa.

Toisin sanoen: jos kauppatarve on, eikä apua ole tarjolla, kauppaan on yli 70-vuotiaankin mentävä.

”Jos kaupassa on pakko käydä, se kannattaa tehdä silloin, kun siellä ei ole ruuhkaa”, suosittelee Jyväskylän kaupungin hallintopäällikkö Emmi Palokangas Keskisuomalaisessa.

Uusi Suomi kysyi eri ministeriöistä myös näkemystä yli 70-vuotiaiden työnteosta, mutta ei toistaiseksi ole saanut vastausta. Päivitämme juttua kun vastauksia selviää.

Yli 10 hengen kokoontumiset kielletään, entä ravintolat ja kaupat? – Pysyvät auki

Entä mitä tarkoittaa käytännön tasolla hallituksen linjaus, jonka mukaan julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään? Joutuvatko ravintolat sulkemaan ovensa ja aiotaanko ei-välttämättömiä kauppoja sulkea?

Vastaus tähän on selkeä: eivät joudu, eikä aiota. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen linjasi maanantaina Helsingin Sanomissa, että kysymys on asiakkaita eikä yrityksiä koskevasta toimiohjeesta.

”Ei ravintolassa ruokailusta tule 'julkista kokoontumista' sillä perusteella että asiakkaiden lukumäärä ylittää kymmenen eikä kauppoja missään nimessä ole tarkoitus sulkea”, Timonen linjaa lehdelle.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiistaina aluehallintovirastoille lähettämässä kirjeessä kokoontumisrajoituksesta puhutaan ”yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien” kieltämisenä, eritellen ne näin esimerkiksi arkipäiväisestä ravintolassa asioimisesta.

”Eilinen 10 henkilön rajoitushan koskee vain julkisia kokoontumisia. Ravintolat, hotellit, kylpylät, keilahallit ja vastaavathan eivät ole julkisia kokoontumisia, eli rajoitus ei koske suoraan näitä paikkoja. Toiminta on sallittua. Toki tietysti meidän jäsenyritystemme kysyntä on pudonnut rajusti, koska liiketoiminta perustuu ihmisten liikkumiseen ja se on vähentynyt radikaalisti”, kertoo matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi Uudelle Suomelle.

Voiko lapset viedä päiväkotiin, jos ei työskentele ”kriittisillä aloilla”? – Voi

Hallituksen maanantain tiedotteen mukaan varhaiskasvatuksen toimintayksiköt pysyvät kouluista poiketen toiminnassa, sillä näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti.

Samalla valtioneuvosto kuitenkin suositti, että varhaiskasvatuksessa olevaa ”lasta hoidetaan kotona, jos siihen on mahdollisuus”. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, miten etätöissä olevan vanhemman tulee toimia erityisesti hyvin pienten lasten kanssa: onko heillä ”mahdollisuus” hoitaa lasta kotona, vai katsotaanko työnteolle koituva haitta esteeksi, jonka vuoksi lapsen voi viedä päivähoitoon?

Opetusministeri Li Andersson (vas) on selventänyt, että lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen, vaikka ei työskentelisi kriittisillä aloilla.

"Ne, jotka voivat hoitaa lapset kotona suositellaan hoitavan lapset kotona. Jos ei voi, niin voi vapaasti viedä lapset varhaiskasvatukseen, olivat vanhemmat tai toinen vanhempi kriittisillä aloilla tai ei”, hän kirjoittaa.

Osa päivähoitoyksiköistä on kuitenkin kysellyt vanhemmilta ehtona lapsen hoitoon ottamiselle, millä aloilla nämä työskentelevät. Tästä saataneen tarkempia ohjeita iltapäivällä hallituksen tiedotustilaisuudessa, jonka yhteydessä avattaneen tarkemmin myös sitä, mitkä lasketaan kriittisiksi aloiksi.

LUE LISÄÄ: