Euroopan velkakriisin ratkaisuksi laadittu uusi sopimusluonnos pysyvälle vakausrahastolle EVM:lle aiheutti heti poliittisen ongelman Suomessa.

Saksan ja Ranskan esittelemät toimet euroalueen vakauttamiseksi ja valtioiden julkisen velkaongelman ratkaisemiseksi voivat loukata Suomen perustuslakia.

Tänään julki tullut suunnitelma muuttaa pysyvän vakausrahaston päätöksenteko määräenemmistöllä tapahtuvaksi ei kelpaa Suomelle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on vastustanut ajatusta, sillä käytännössä pienten maiden yli voitaisiin kävellä tilanteessa, jossa enemmistö kannattaisi rahaston käyttöä kriisimaan hyväksi.

Nyt eduskunnassa harkitaan koko rahastoon osallistumista, sillä se voisi tarkoittaa suomalaisten verovarojen luovuttamista käyttöön, jota Suomi ei itse hyväksy.

Ylen uutisten haastattelema perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuoria pitää EVM:n tällaista muotoa perustuslain vastaisena:

- Suomi menettää EVM:n päätöksiä koskevan veto-oikeutensa. Suomi voi tulla sidotuksi päätöksiin, jotka koskevat suomalaisten veronmaksajien verojen käyttämistä ilman omaa suostumustaan, Tuori sanoi Ylelle.

Tiukempi unioni

Tänään julkisuuteen pääsi myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman van Rompuyn ehdotus jäsenmaille EU:n sopimusten muokkauksesta. Uusi Suomi sai van Rompuyn ehdotuksen käsiinsä kahdesta eri lehdistölähteestä.

Van Rompuy antoi jäsenmaille kaksi mahdollista vaihtoehtoa, jotka esitellään perjantain huippukokouksessa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa EU:n jäsenmaat kirjaisivat perustuslakiinsa niin kutsutun kultaisen säännön, jonka mukaan valtion julkinen velka ei saisi ylittää 60 prosenttia kansantuotteesta eikä maan julkinen alijäämä saisi ylittää 3 prosenttia. Tämän säännön käyttöönottoa valvoisi Euroopan tuomioistuin.

Toinen vaihtoehto olisi luoda Euroopan unioniin uusi sopimus, jonka allekirjoittaneet valtiot sitoutuisivat samoihin velka- ja alijäämärajoihin. Tässä sopimuksessa jäsenet antaisivat EU:n komissiolle vallan tarkastaa itsenäisten valtioiden budjetit ennen niiden hyväksymistä kansallisissa parlamenteissa. Komissio voisi vaatia näin valtioita leikkaamaan velkaa tai alijäämää, vaikka kansallinen hallitus ei sitä itse tekisi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja van Rompuy kallistuisi itse mieluummin ensimmäisen vaihtoehdon puoleen, sillä kukin jäsenvaltio voisi muokata omaa kansallista lainsäädäntöä. Tällöin uuteen taloussopimukseen liittyvät maat eivät tarvitsisi tukea EU:n perussopimuksen muutokselle.

Euroopan velkakriisin ratkaisemiseen liittyvät päätökset joudutaan mitä ilmeisimmin ratkaisemaan Suomessa perustuslain säätämisjärjestyksessä.