Lääkäriliiton juristi käsittelee ainakin kahta tapausta, joissa riskiryhmään kuuluneet lääkärin toiveet ovat vaikuttaneet heidän työtilanteeseensa. Asian vahvistaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Halilan mukaan lääkärit olivat pyytäneet siirtoa vähemmän riskialttiisiin työpisteisiin, jolloin toinen heistä on irtisanottu eikä toisen määräaikaisuutta ole enää jatkettu.

”Juristimme kertoi, että tällaisia tapauksia on ollut. En tiedä tapauksista sen tarkemmin, enkä voisi niitä muutenkaan kommentoida. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, jos oman työsuojelun puolesta pyytää tällaista suojelua ja sitten käykin näin”, kertoo Halila.

”Uskon, että tulemme riitauttamaan ne päätökset, ja veikkaan, että siinä tulevat työnantajat olemaan heikoilla, jos tämä on ollut se peruste.”

Vähemmän riskialttiilla työpisteillä Halila sanoo tarkoittavansa erityisesti päivystystyöstä pois siirtymistä.

”Periaatteessa oireettomien kantajien vuoksi myös muissa työpisteissä voi altistua tartunnalle, mutta kyselyn perusteella tiedän, että joissain paikoissa on siirretty etätöihin. Terveydenhuollossa tehdään muutenkin jonkin verran etätöitä ja näin korona-aikana se on varmasti kaikkein turvallisin ratkaisu.”

Halila kertoi asiasta alun perin Puheenaihe-podcastissa.

Lääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan merkittävä osa riskiryhmiin kuuluvista lääkäreistä ei ole pystynyt siirtymään muihin tehtäviin koronaviruksen vuoksi.

Kyselyyn vastanneista 8562 lääkäristä 16 prosenttia katsoi kuuluvansa riskiryhmiin. Tästä joukosta noin puolella (51 prosenttia) oli mahdollisuus siirtyä muihin tehtäviin.

Vaikeinta muihin tehtäviin siirtyminen oli kyselyn perusteella sairaaloissa työskenteleville lääkäreille, joista peräti 62 prosenttia ei pystynyt näin tekemään. Esimerkiksi terveyskeskuksissa vastaava luku oli 38 prosenttia.

Hannu Halila sanoo pitävänsä 16 prosentin riskiryhmäläisten osuutta yllättävän suurena.

”En usko, että he kaikki välttämättä kuuluvat mihinkään oikeaan riskiryhmään”, hän epäilee.

Varatoiminnanjohtaja Hannu Halilan mukaan on kuitenkin huolestuttavaa, että vain puolet kyselyn riskiryhmäläisistä pääsee siirtymään muihin tehtäviin. Lääkäriliiton kanta on, ettei ketään tulisi kuitenkaan pakottaa etulinjaan, jos silloin asettaa oman terveytensä uhatuksi.

”Lääkäreiden keskuudessa on kroonisia sairauksia sairastavia henkilöitä, joilla voi olla esimerkiksi vaikea astma tai epätasapainossa oleva diabetes. Voi olla lääkitystä, joka alentaa vastustuskykyä ja tekee infektiosta hänelle astetta vakavamman kuin muille henkilöille”, sanoo Halila.

”Toki ihan normaalitilanteessakin näitä riskejä voi olla. Kyselyn perusteella tässä tilanteessa keskeistä onkin suojauksen merkitys. Lääkärit eivät tietenkään kieltäydy hoitamasta potilaita mutta omaa terveyttä ei pitäisi tieten tahtoen asettaa uhatuksi.”

Kyselyn tulosten mukaan suojavälineistä on ajoittaista tai jatkuvaa puutetta noin kolmanneksessa työpaikoista. Ajoittaisia puutteita esiintyy hieman useammin koronapotilaita hoitavissa yksiköissä kuin muualla.

LUE LISÄÄ MEDIUUTISISTA:

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.