Työnantajajärjestö EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja työntekijäjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ovat huolissaan tiedoista, joiden mukaan koronalta suojaavista maskeista ja suojavaatteista on paikoin pulaa. Huolta aiheuttaa myös tehohoitopaikkojen riittävyys.

Keskusjärjestöjohtajat vetoavat nyt hallitukseen, jotta hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö selvittävät asian pikaisesti ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Terveydenhuoltohenkilöstölle tulee kaksikon mukaan taata asianmukaiset suojaimet, jotta he voivat omaa terveyttään vaarantamatta hoitaa potilaita.

”Vaikka tiedot ovat osin ristiriitaisia, ne kannattaa ottaa vakavasti. Meille on tullut usealta suunnalta tietoa, että kentällä toimivat lääkärit ja hoitajat ovat huolissaan tilanteesta”, Häkämies ja Eloranta sanovat tiedotteessa.

Järjestöt ovat valmiita itse osallistumaan sairaalatarvikkeiden hankkimiseen. Lisäksi niiden mukaan on tarpeen selvittää, saadaanko sairaaloihin hankittua niin sanottuja happirikastimia, jolla voidaan antaa lisähappea jopa kotona.

”Testausta pitää lisätä huomattavasti, jotta ne, joilla on lieviä flunssan oireita mutta eivät sairasta koronaa, voisivat palata työkykynsä mukaisiin töihin. Myös epätietoisuus omasta tilasta hälvenisi ja samalla moni voisi elää lähes normaalia elämää. Tämä on erityisen tärkeää, jotta saamme talouden pyörät mahdollisimman nopeasti pyörimään. Tässä työterveysjärjestelmällä on iso rooli”, Eloranta ja Häkämies sanovat.

Tänään on kerrottu, miten hallitus nostaa Suomen testauskapasiteettia.

LUE TARKEMMIN:

Lintilä nostaa esiin mahdollisuuden

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi torstaina eduskunnassa tehneensä alkuviikosta selvityksen siitä, miten kotimainen tuotanto niin hengityssuojaimissa kuin hengityskoneissa olisi mahdollista erittäin nopealla aikataululla käynnistää. Henkilönsuojaimissa käytetään CE-merkintää.

”Meillä ei Suomessa ole sellaista valmistajaa, joka pystyisi tätä CE III -tasoa valmistamaan suoraan nyt tästä – puuttuvat koneet, puuttuvat raaka-aineet – mutta joitakin suojaimia pystytään valmistamaan. Mielenkiintoista tietysti, että meillä löytyy suomalainen yritys, joka tekee Etelä-Kiinassa näitä vaativia, ja sen päivätuotanto on noin 200 000 kappaletta. Eli on olemassa tietysti tämä silta”, Lintilä sanoi torstaina kyselytunnilla hengityssuojaimista.

Lintilä ei maininnut yrityksen nimeä, mutta ainakin suomalaisella Lifa Airilla on Etelä-Kiinassa tehdas. Yritys on kertonut alkuvuodesta suuresta valmistuskapasiteetistaan ja saanut näkyvyyttä Suomen mediassa.

Hengityskoneiden osalta on Lintilän mukaan tällä hetkellä menossa selvitystyö siitä, mitkä komponentit Suomesta löytyvät.

”Löydetäänkö semmoinen konsortio, joka pystyisi lähteä valmistamaan? On nimittäin mahdollisuus: Ruotsalaisella yrityksellä on lisenssi näihin koneisiin. Jos me voimme valmistaa sillä lisenssillä, silloin puhuttaisiin, sanotaan, puolentoista kuukauden ajasta. Oman lisenssin hakeminen kestää sitten jo vuoden", Lintilä totesi.

Työministeri: Suojaimia hankitaan jo lisää

Työministeri Tuula Haatainen (sd) puolestaan selvensi asiaa tänään hallituksen tiedotustilaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on päättänyt, että poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet.

Haataisen mukaan valtio halua varmistaa, että suojavarusteet riittävät suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa. STM on pyytänyt huoltovarmuuskeskusta jakamaan lääkintämateriaalia ja suojavälineitä viidelle yliopistolliselle sairaanhoitopiirille, jotka koordinoivat materiaalin hajautuksen ja käytön tarveharkintaan perustuen omalla erityisvastuualueellaan.

Haataisen mukaan STM seuraa suojainten kulutusta yhdessä huoltovarmuuskeskuksen ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Suojainten riittävyydestä huolehditaan muun muassa lisäämällä ohjeistusta ja kontrollia suojavälineiden käytöstä.

Huoltovarmuuskeskus on työministerin mukaan ryhtynyt hankkimaan uusia suojaimia lisää STM:n tukipyynnön perusteella jo useita viikkoa sitten. Hankintaa ovat jonkin verran jarruttaneet saatavuusongelmat, koska kysyntä on tällä hetkellä koronaviruksen takia kovaa.

”Nyt kuitenkin näyttää siltä, että markkinat ovat avautumassa ja hankintoja voidaan toteuttaa”, Haatainen sanoi halituksen tiedotustilaisuudessa.

Suomi liittyy nyt EU-sopimukseen lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnasta, jonka avulla hankintoja voidaan tehdä yhdessä sopimukseen liittyneiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomen pysyvä edustaja EU:ssa suurlähettiläs Marja Rislakki on allekirjoittanut sopimuksen Brysselissä tänään perjantaina. Sopimuksen on allekirjoittanut 26 unionin jäsenvaltiota sekä Iso-Britannia ja Norja.

"Ne eivät ole loppumassa”

Suomessa on varauduttu koronavirusepidemian varalta ja koronapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon tarvittavia suojaimia on STM:n mukaan hyvä määrä. STM tiedotti asiasta jo tiistaina. Ensimmäisessä vaiheessa kukin alue saa väestöpohjaansa suhteutetun määrän suojamateriaaleja.

”Ne eivät ole loppumassa. Sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien mukaisesti eri toimijoilla on olemassa perusvarastot. Suojavarusteita on koko maassa, mutta niitä voidaan siirtää tarvittaessa sellaiselle alueelle, jossa tautitapauksia on muita alueita enemmän”, STM totesi tiedotteessaan.

Jatkossa STM tekee päätökset materiaalin jakamisesta tarveharkintaan perustuen. Suomessa on uusien varusteiden lisäksi olemassa hyvissä olosuhteissa varmuusvarastoissa säilytettyjä ja VTT:n helmikuussa 2020 toimiviksi testaamia suojaimia, jotka ovat pakkausmerkinnöiltään vanhentuneita.

STM korostaa, että suojaimia käytettävä tarpeeseen – ei varmuuden vuoksi. Terveyden- ja sosiaalihuollon hoito- ja hoivatehtävissä henkilökunnan pitää käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä, kun he hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Muita potilaita tai asiakkaita hoidettaessa riittää, että huolehtii hyvästä käsihygieniasta.

Kotihoidossa työskentelevien on käytettävä suu-nenäsuojusta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta.

Suomessa on tehty myös muuta materiaalista varautumista, ja joitakin koronapotilaiden pitkittyneessä hoidossa tarpeellisia sairaalalääkkeitä on hankittu normaalia enemmän.