Diabetesliitto pelkää, että hallituksen esittämä lakimuutos aiheuttaa diabeteksen hoidon heikkenemistä ja lisäkustannuksia niin potilaille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä liitto pitää diabeteslääkkeitä koskevaa korvausmuutosta lyhytnäköisenä.

– Lääkkeitä jää jo nyt lunastamatta, koska ihmisillä ei ole niihin varaa. Sitä viestiä meille koko ajan tulee, sanoo Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Uudelle Suomelle.

Hallitus esittää, että diabeteslääkkeiden Kela-korvattavuus laskisi sadasta prosentista 65 prosenttiin lukuun ottamatta insuliinilääkkeitä. Muutos koskee erityisesti niin sanottuja uuden sukupolven diabeteslääkkeitä, joiden hinta on vanhempia kalliimpi. Niiden korvattavuus tulisi näin samalle tasolle kuin sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeillä. Suomessa on 300 000 kakkostyypin diabeetikkoa.

– Korvattavuuden muuttaminen pienentäisi lääkekorvausmenoa arviolta noin 20 miljoonalla eurolla ja lisäisi vakuutettujen omavastuuosuuksia samalla summalla, sosiaali- ja terveysministeriö arvioi.

Diabetesliitto on huolissaan siitä, että korvausmuutos aiheuttaisi toisaalta siirtymisiä uudenlaisista diabeteslääkkeistä insuliinilääkkeisiin, toisaalta sitä, että lääkkeet jäisivät kokonaan lunastamatta kalliin hinnan vuoksi. Kela on arvoinut, että lisäkustannus per diabeetikko olisi korvattavuusmuutoksen seurauksena enintään sata euroa vuodessa.

Täydestä Kela-korvauksesta huolimatta asiakas maksaa nykyisin 50 euron alkuomavastuun sekä ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä 4,50 euroa lääkettä kohden jokaisella asiointikerralla.

Ilanne-Parikan mukaan kustannusongelmaa lisää se, että suuri rahasumma pitäisi pystyä maksamaan heti alkuvuodesta korvauskattojärjestelmän vuoksi.

– Jos tammikuussa ostaa kolmen kuukauden lääkkeet, niin siihen pitää olla heti laittaa 200 euroa. Se on monelle vähävaraiselle liikaa, hän sanoo.

Ilanne-Parikka huomauttaa, että diabeetikkojen joukossa on 150 000 yli 65-vuotiasta, joista moni on vähävarainen. Ilanne-Parikan mukaan moni diabeetikko on myös monisairas eli käyttää muitakin lääkkeitä, mikä nostaa henkilötasolla lääke- ja hoitokustannuksia.

Ilanne-Parikka huomauttaa, että lääkkeiden ottamatta jättäminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

– Siitä seuraa kaikenlaisia ongelmia: ensi vaiheessa tulehduksia ja heikkoa oloa, muutamassa vuodessa lisäsairauksia.

Hoitamattomana diabetes voi esimerkiksi viedä näkökyvyn tai heikentää munuaisten toimintaa.

Insuliini vs. uudet lääkkeet

Siirtyminen insuliiniin ei sekään ole liiton mukaan ongelmatonta, sillä diabeteksen hoito on hyvin yksilöllistä. Lisäksi insuliinihoidosta koituu yhteiskunnalle kustannuksia esimerkiksi verensokerimittauslaitteiden ja ohjauksen muodossa.

Ilanne-Parikka kertoo, että uudenlaiset diabeteslääkkeet eivät edellytä säännöllistä verensokerin seurantaa insuliinin tavoin. Osa niistä on pistoksia, osa tabletteja, eikä niissä ole mahdollisesti hengenvaarallisen hypoglykemian eli liian alhaisen verensokeritason riskiä, kuten insuliinissa. Ilanne-Parikan mukaan uudet diabeteslääkkeet ovat olleet tärkeä tekijä diabeteksen hoidon parantumisessa. Tästä syystä Diabetesliitto uskookin hoidon laadun heikkenevän lakimuutoksen myötä.

Hallitus antoi eilen torstaina eduskunnalle lakipaketin, johon diabeteslääkkeiden korvattavuusmuutos sisältyy. Kaiken kaikkiaan hallitus tavoittelee 130 miljoonane euron säästöjä.

Diabetesliitto on kerännyt muutosta vastustavaan addressiinsa 14 000 allekirjoitusta, joista puolet on tullut verkossa, puolet paperille.