Valko-Venäjän sunnuntaina käydyt presidentinvaalit synnyttivät maahan laajoja levottomuuksia. Vuodesta 1994 asti valtaa pitänyt voimahallitsija Aleksandr Lukašenkolle kirjattiin virallinen 80,23 prosentin äänisaalis. Neuvostotyyppistä ex-kolhoosipomoa on kuvattu ”Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi”.

Oppositiovoimien yhteisehdokas Svetlana Tihanovskaja sai vaalikomission mukaan 9,9 prosenttia äänistä. Hän julisti itsensä vaalien voittajaksi ja kieltäytyi hyväksymästä vaalien virallisesti kerrottua tulosta.

Vaalien alla valtion viranomaiset pidättivät muun muassa aktivisteja, sosiaalisen median vaikuttajia ja toimittajia. Pidätysten syyksi on usein kerrottu mellakoiden suunnittelu.

Vaalitulosten julkistamisen jälkeen Minskin kaduille leimahti mielenosoituksia, jotka johtivat paikoin väkivaltaisiin yhteenottoihin mellakkapoliisin ja mielenosoittajien välillä. Mielenosoittajat tukivat näkemystä, että Tihanovskaja on vaalien todellinen voittaja ja virallinen tulos on törkeä väärennös.

Tiistai-iltana vielä satoja ihmisiä kerääntyi kaduille kolmatta iltaa peräkkäin. Virkavalta käytti jälleen kyynelkaasua, tainnutuskranaatteja ja kumiluoteja väkijoukkojen hajottamiseen, siinä missä mielenosoittajat rakensivat barrikadeja ja käyttivät aseinaan kiviä sekä ilotulitteita. Myös polttopulloja on lennellyt, käy ilmi Minskin kaduilta kuvatuilla videoilla.

Viranomaiset panivat poikki laajakaista- ja mobiili-internetyhteyksiä. Oppositioon liittyville sivuille on ollut pääsyvaikeuksia jo sunnuntaista lähtien.

Valko-Venäjän sisäministeriö on tiedottanut ottaneensa protestien yhteydessä kiinni yli 5 000 mielenosoittajaa. Terveysministeriön mukaan yli 200 mielenosoittajaa on sairaalahoidossa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vanha kettu. Nyt kuudetta presidenttikauttaan aloittava Aleksandr Lukašenko on ristiriitaisissa väleissä Kremliin.Kuva: TATYANA ZENKOVICH

Tihanovskaja joutui maanpakoon

Opposition keulakuva Tihanovskaja ilmoitti tiistaina tunteikkaalla videolla poistuneensa Valko-Venäjältä. Syyksi hän mainitsi huolen lastensa turvallisuudesta. Lapset oli viety maasta pois jo aiemmin.

”Luulin, että tämä kampanja olisi todella kovettanut minut ja antanut niin paljon voimaa, että voisin kestää mitä tahansa”, Tihanovskaja sanoo videolla.

”Mutta luulen, että olen edelleen sama heikko nainen kuin mikä olin.”

Jos tviitti ei näy, löydät sen täältä .

Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius totesi uutistoimisto AFP:lle Tihanovskajan olevan turvassa Liettuassa.

Samana päivänä Valko-Venäjän valtionmedia julkaisi videon, jossa Tihanovskaja vetosi mielenosoittajia lopettamaan protestit. Videossa hän istuu sohvalla ja näyttää lukevan valmiiksi kirjoitettua tekstiä.

On mahdollista, että video on kuvannut Valko-Venäjän vaalikomissio. Komissio pidätti Tihanovskajan seitsemäksi tunniksi maanantaina, kun hän meni rekisteröimään valituksensa vaalituloksesta.

Jos tviitti ei näy, löydät sen täältä .

Opposition vaalikampanjan keskeinen hahmo Maria Kolesnikova epäili, että lausunto on annettu pakotettuna: ”Uskomme, että tämä video nauhoitettiin poliisiviranomaisten painostuksen alla.”

Toinen Tihanovskajan kampanjan päätukijoista, Veronika Tsepkalo, julkaisi tiistaina videolausunnon, jossa hän kehotti kansainvälistä yhteisöä ”tunnustamaan Svetlanan ainoana laillisesti valittuna presidenttinä”.

Valtapelistä tuli kansainvälistä

Länsimaissa Lukašenkon raju oppositionkäsittely on tuomittu laajalti. EU-komissio julkaisi tiistai-iltana lausunnon, jossa Valko-Venäjän presidentinvaalit kyseenalaistetaan. ”Vaalit eivät olleet vapaat eivätkä reilut”, lausunnossa lukee.

EU-komissio katsoo, että Valko-Venäjän viranomaiset ovat käyttäneet kohtuutonta väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan. Kaikki pidätetyt tulisi vapauttaa välittömästi ja ilman ehtoja. Valko-Venäjää varoitetaan EU-suhteiden alamäestä, jos ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate eivät ala maassa toteutua.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas on todennut, että EU voisi ”erittäin nopeasti” asettaa rankkoja sanktioita Lukašenkolle.

Yhdysvaltain Valkoisesta talosta ilmaistiin ”syvä huoli” Valko-Venäjän väkivaltaisuuksista. Puolan ulkoministeri Jacek Czaputowicz on ilmoittanut, että Varsova on ”valmis toimimaan sovittelijana” Lukašenkon ja opposition välillä.

Lukašenko on tulkinnut kovaan ääneen opposition mielenosoitukset ulkomaisten voimien ohjaamiksi.

”Nauhoitimme puheluita ulkomailta. Puheluita Puolasta, Britanniasta ja Tsekeistä. He ohjailivat meidän – jos sallitte – lampaitamme”, Lukašenko sanoi Moscow Timesin mukaan.

Tiistaina Valko-Venäjän ulkoministeriö ilmoitti, että heillä on ”kiistämätöntä” todistusaineistoa ulkomailta tulleesta vaikuttamisesta.

Neljäs mielenosoituspäivä alkoi naisvoimin

Keskiviikkona, neljäntenä mielenosoituspäivänä, ihmisiä on jälleen ollut koolla Minskissä. Venäläisen Novaja Gazeta -lehden mukaan noin 250 valkoisiin pukeutunutta naista seisoi Komarovski-markkinatalon edustalla käsi ilmaisemassa mieltään vapaiden vaalien puolesta. Ohi ajavat autoilijat huudattavat videolla ajokkiensa äänitorvia osoittaakseen tukensa.

Valkoinen oli Tihanovskajan kampanjan tunnusväri. Sen ajateltiin symboloivan rehellisyyttä ja vapautta.

Jos tviitti ei näy, löydät sen täältä .

Venäjällä on tietysti lusikkansa sopassa

Mielenosoitukset eivät ole lakanneet, vaikka Lukašenko on ottanut kovat otteet käyttöön opposition kukistamiseksi. Länsimaiden esittämä paheksunta on odotettavaa, mutta EU-komission ulostulo ei hetkauta Lukašenkoa mihinkään suuntaan. Hänelle on tärkeämpää säilyttää läheiset ja toimivat suhteet isoveli Venäjään, josta Valko-Venäjä on riippuvainen taloudellisesti ja sotilaallisesti.

Presidentinvaalien esipeli löi kiilaa pitkäaikaisten liittolaisten välille.

Lukašenko on hiljattain arvellut, että hänen poliittiset vastustajansa nauttivat rahoitusta venäläisiltä oligarkeilta. Heinäkuun lopussa Valko-Venäjä pidätti 33 venäläismiestä, joita virallisesti syytettiin terroristi-iskun suunnittelusta.

Valko-Venäjän viranomaiset sanoivat, että miehet kuuluvat Kremlille läheiseen puolisotilaalliseen Wagner-ryhmittymään. Heidän epäiltiin olleen Minskissä aiheuttamassa levottomuuksia vaalien alla. Novaja Gazetan tutkiva toimittaja Denis Korotkov kertoi saksalaiselle Deutsche Welle -uutistoimistolle, että ainakin puolet pidätetyistä miehistä voidaan yhdistää Wagneriin. Lukašenko kiristi turvallisuusviranomaisten toimintamääräyksiä pidätysten jälkeen.

Kremlistä sanottiin, että pidätetyillä miehillä ei ole mitään tekemistä Valko-Venäjän tilanteen kanssa. Miehiä kuvailtiin yksityisen turvallisuusyrityksen jäseniksi ja heidän kerrottiin olleen matkalla Istanbuliin.

Lukašenko sanoi väitteitä valheiksi. Tämä taatusti nostatti kulmakarvoja Kremlissä.

Viime viikolla Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Dimitri Medvedev taas nimitti pidätykset vaalitempaukseksi ja sanoi niillä olevan vakavia seurauksia maiden välisille suhteille.

Vaalien jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin oli ensimmäisten Lukašenkon onnittelijoiden joukossa. Kööriin kuului myös Kiinan presidentti Xi Jinping. Kiina on tehnyt Valko-Venäjälle suuria investointeja ja maat ovat ystävällisissä väleissä.

Putinin onnitteluviestissä kuulsi läpi nootinpoikanen.

”Toivon, että valtionhoitosi tukee molemminpuolisesti hyödyllisiä Venäjän ja Valko-Venäjän suhteita kaikilla alueilla.”

Venäjä ei ole tuominnut Lukašenkon kovia otteita vaalien alla tai sen jälkeen – mutta virallista paheksuntaa ei ole saanut myöskään oppositio. Oppositio ei ole esiintynyt vahvan länsimyönteisenä eikä lainkaan Venäjä-vastaisena. Presidentinvaaleissa suhtautuminen suureen itänaapuriin ei noussut kynnyskysymykseksi.

Venäjälle on sisäpoliittisesti hyvin tärkeää, että Valko-Venäjällä ei tapahdu vallankumousta. Sellaista mallia ei voi omalle kansalle näyttää. Toisaalta Venäjä haluaa tukea mielikuvien tasolla tukea Valko-Venäjän kansaa ennemmin kuin Lukašenkoa, joten Valko-Venäjän mielenosoituksissa esiin purkautuva kansan tahto ei sinänsä vielä aiheuta toimenpiteitä Kremlissä.

Venäjä ei varmaankaan pane pahakseen, että Minskin katujen tapahtumat saavat länsimaat jonkin verran varpailleen Valko-Venäjän suhteen. Mitä heikommat taloudellisen yhteistyön näkymät Valko-Venäjällä on länteen, sitä varmemmin itäisten naapurusten integraatiohankkeet menevät tulevaisuudessa läpi

Venäjän edun mukaista ei myöskään ole tukea Lukašenkoa liikaa. Jos vahvasti itsenäisyysmieliset valkovenäläiset kokevat Lukašenkon olevan rähmällään Kremliin päin, kääntynevät asenteet askeleen kohti länttä.

Vielä Lukašenko ei joudu nuorallakävelyyn, mutta tarkkana hän saa olla. 26 vuoden presidenttiviran tehnyt, valtaansa totaalisen tykästynyt johtaja joutuu kesyttämään mielenosoitukset pelisilmää käyttäen.

Länsivaltojen tavanomainen paheksunta menee siinä siivussa, mutta jos hän haluaa säilyttää asemansa, on hänen kuunneltava tarkkaan, mitä Kremlistä vihjataan. Liian kovia otteita ei mielenosoituksia kohtaan voi käyttää, sillä hirmuhallitsijaa ei Venäjä voi länsikyljessään sulattaa. Mielenosoituksilla on todellinen vaikutusvalta siinä, että ne voivat tietyn voiman ylittäessään tehdä Lukašenkosta epämieluisan Venäjälle.

Kremlin on kuitenkin näillä näkymin oman etunsa vuoksi hyväksyttävä se, ettei Lukašenko edelleenkään ole miten tahansa vietävissä. Kohtelias etäisyys kannattaa säilyttää.

Vaikka mielenosoittajien kohtelu on ollut karua, on pitkäkestoinen liikehdintä merkki oppositiovoimien itsevarmuuden kasvusta. Kesän vaalien vaikutus kantaa vielä kauas tulevaisuuteen.

Toistaiseksi vaalien jälkimylläkän seurauksia on vaikeaa lyödä lukkoon. Lukašenkon, opposition ja Venäjän monitahoinen suhde voi vielä tuoda lähiviikkoina yllätyksiä.