Eduskunnassa käytiin tänään värikäs keskustelu äitiyslaista, joka vahvistaisi naisparien lasten oikeuksia. Käsittelyyn tulleen kansalaisaloitteen pohjana on oikeusministeriön valmistelema lakiluonnos vuodelta 2014.

Esityksen mukaan naispari tunnustaisi lapsen pitkälti vastaavalla tavalla kuin isyys tunnustetaan. Näin lapsi saisi kaksi äitiä, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota. Äitiyslaki ei vaikuta isyyden määräytymiseen eikä mahdollista sitä, että lapsella voisi olla useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa, eikä vahvistusta toiselle äidille voida antaa, jos isyys on jo vahvistettu tai se voidaan myöhemmin todeta tai vahvistaa.

Lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä, mutta Antero Laukkanen (kd.) jätti valiokunnan mietintöön vastalauseen.

–Lakivaliokunnan mukaan äitiyslaissa ehdotettua menettelyä puoltaa erityisesti lapsen edun turvaaminen, sillä sen avulla naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvälle lapselle voidaan vahvistaa toinen oikeudellinen vanhempi perheen sisäistä adoptiota nopeammin ja yksinkertaisemmin. Ehdotetun sääntelyn myötä naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvällä lapsella on kaksi oikeudellista vanhempaa jo syntyessään samalla tavalla kuin lapsella, jonka vanhemmat ovat eri sukupuolta, valiokunta totesi tiedotteessaan.

”Biologinen todellisuus sivuutetaan”

Äitiyslaki sai eduskuntasalissa tänään laajaa kannatusta, mutta varsin kiivaita vastustuspuheenvuorojakin kuultiin etenkin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien riveistä. Kriitikoiden mukaan äitiyslaki edistäisi isättömyyttä.

Päivi Räsänen (kd.) huomautti, että kyseessä on hyvin ”suuri ja perustava muutos”.

–Koko lakipaketti kertoo myös siitä, miten monimutkaista ja elämälle vierasta on yrittää sovittaa sukupolineutraaliuteen pyrkivään lainsäädäntöön se tosiasia, että lapsi kuitenkin saa alkunsa yhdestä biologisesta äidistä ja yhdestä biologisesta isästä, Räsänen sanoi salissa.

–Pidän kyllä merkillisenä, että tässä halutaan sivuuttaa kokonaan biologinen todellisuus.

Räsänen ihmetteli sitä, että äitiyslaki on eräänlainen muunnos isyyslaista, vaikka biologinen perusta on täysin erilainen. Hän huomautti, että tämä on ongelmallista, koska isyyslain mukainen isyys on geneettisesti selvitettävissä toisin kuin äitiyslaissa. Räsänen huomautti, että kun lapselle vahvistetaan kaksi äitiä, myöhemmin ei voisi enää vahvistaa lapselle isää, vaikka kävisi niin, että sukusolunsa luovuttanut mies tulisikin katumapäälle ja haluaisi ryhtyä isäksi. Räsäsen mukaan tällaisia mielenmuutoksia kyllä tapahtuu esimerkiksi silloin, jos ei muuten pääse isäksi.

Räsänen huomautti, että kyseessä on ihmisen identiteetin muotoutumisen kannalta tärkeä asia. Hän puhui syvistä perus- ja ihmisoikeusnäkökulmista.

–ihmettelen, että lakivaliokunta ei suostunut pyytämään lausuntoa perustuslakivaliokunnalta tästä asiasta.

Räsänen huomautti, että hedelmöityshoitolaki tuottaa jo tällä hetkellä isättömiä lapsia, kun yksinäiset naiset voivat saada hoitoa. Räsäsen mielestä perimmäinen syy ”näin monimutkaiselle lainsäädännölle” on se, että halutaan saada ideologinen sukupuolineutraali ajattelumalli myös vanhemmuuden käsitteeseen.

– Pidän kyllä huolestuttavana sitä jos, niin kuin täällä on muutamissa puheenvuoroissa käynyt ilmi, haluttaisiin eroon kokonaan näistä äitiyden ja isyyden käsitteistä, että meillä olisi pelkkä vanhemmuuslaki. Siinä nyt mentäisiin aivan ojasta allikkoon, jos tähän lähdettäisiin. Ja valitettavasti tässä lainsäädännössä lapsen etu jyrätään tämän sukupuolineutraalin ideologian alle.

”Käsittämättömän julmaa”

Vanhemmuuslaista oli aiemmin puhunut Johanna Ojala-Niemelä (sd.), joka puolusti äitiyslakia ja totesi, että pidemmällä tähtäyksellä tulisi kulkea kohti vanhemmuuslakia niin, että äitiys- ja isyyslaki yhdistetään. Myös Hanna Kosonen (kesk.) pohtisi vanhemmuuslain ”kirjoittamista yhteen”. Asia näyttikin jakavan keskustaa, jonka riveistä kuultiin myös varsin kiivaitakin vastustuspuheenvuoroja muun muassa Markus Lohen ja Hannu Hoskosen suusta.

Silvia Modig (vas.) puolestaan hyökkäsi kristillisdemokraatteja vastaan ja puolusti kiivaasti adoptioäitejä. Hän piti äitiyslakia askeleena kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa.

– Kristillisdemokraattien vastalause lähtee siitä, että vaikka laki ei määrittele äitiyttä, niin on yleisesti tunnustettu käsite, että se lähtee synnyttämisestä. Minä olen tästä eri mieltä. Minun mielestäni adoptioäidit ovat aivan samanlaisia, yhtä arvokkaita äitejä kuin ne, jotka ovat biologisesti lapsensa synnyttäneet. Tämä näkemys on mielestäni äärimmäisen julma, se on myös täysin väärin, Modig sanoi.

–On käsittämättömän julmaa vähätellä heidän äitiyttään. Nämä äidit ovat aivan yhtä sitoutuneita lapsiinsa ja rakastavat heitä aivan samalla tavalla kuin lapsensa synnyttäneet. Millä oikeudella te vähättelette tätä?

Modigin mielestä on lapsen etu, että kaikki vanhemmat, jotka ovat sitoutuneet rakastamaan ja huolehtimaan lapsestaan, saavat saman lainsuojan sekä samat oikeudet ja velvollisuudet. Modig huomautti, että ”jo täällä vaaditaan, että hedelmöityshoitojen kautta olisi aina säilytettävä mahdollisuus vahvistaa isyys, se voisi johtaa pahimmillaan luovuttajien määrän vähenemiseen”. Hän ihmetteli, että keskustelussa annetaan kuva, jonka mukaan ”siittiö on isä”.

Modigin kanssa samoilla linjoilla oli Eva Biaudet (r.), joka huomautti, että kysymyksessä on huomattavasti enemmän kuin biologia. Hän iloitsi aloitteesta ja painotti, että on lasten etu, että heillä on kaksi juridista vanhempaa.

– En myöskään osaa nähdä, mikä arvo siinä on, että joku, joka ei ole halunnut, että hänet tunnustetaan isäksi, joskus myöhemmin katuu ja yhtäkkiä onkin sitä mieltä, että hän olisikin läsnäoleva isä. Ei se ole oikeata vanhemmuutta se. Kyllä me haluamme, että ihminen on mukana ihan alusta asti, kantaa vastuuta, Biaudet sanoi.

Keskustan lisäksi PS jakaantui

Asia jakoi myös perussuomalaisten rivejä, sillä Mika Niikko (ps.) oli kiivaasti äitiyslakia vastaan, mutta Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) ja Ville Tavio (ps.) sanoivat kannattavansa aloitetta. Leena Meri (ps.) ja Laura Huhtasaari (ps.) ihmettelivät, miksi asiaa ei lähetetty perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Antero Laukkanen (kd.) esitti käsittelyn alkumetreillä, että aloite lähetetään vielä perustuslakivaliokuntaan. Markus Lohi (kesk.) kannatti, joten asiasta äänestettiin. Äänin 86–29 eduskunta kuitenkin päätti jatkaa käsittelyä lähettämättä asiaa perustuslakivaliokuntaan. 84 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä.

– Tämä on mielestäni hiukan surullinen ja häpeällinen päivä, koska eduskunnan lakivaliokunta suosittaa kansanedustajille lakia, joka veisi lapselta isän koko hänen elinajakseen. Lisäksi tämä hetki sitten käyty äänestys, jossa ei haluttu kuulla perustuslain tulkintaa, on mielestäni eduskunnan arvovaltaa murentava, Niikko sanoi, mihin Leena Meri huusi ”kyllä”.

– Minä vastustan sukupuolineutraalia ideologiaa, mutta minua ei lainkaan loukkaa se, että edustaja Elomaa on esimerkiksi minun kanssani tästä asiasta eri mieltä, ja meillähän on tämän kansalaisaloitteen kohdalla vapaat kädet. Minä uskon, että edustaja Elomaa vilpittömällä mielellä ajaa yhtä paljon lapsen etua ja yhteiskunnan etua kuin minä, sanoi puolestaan Huhtasaari, joka arvosteli loukkaantumisia keskustelussa.

”Yksi hulluimmista lakiehdotuksista”

Niikko sanoo Puheenvuoron blogissaan, että kyseesä on ”yksi hulluimmista lakiehdotuksista, joka Suomen eduskuntaan on koskaan päätynyt”. Hänen mukaansa vanhemmuuden uudelleenmärittelyssä on kyse ennen kaikkea aikuisen mielihaluista.

– Lapsesta uhkaa tulla tuote, jonka aikuiset tilaavat hankkiakseen itsellensä mielihyvää ja statusta yhteiskunnassa, Niikko sanoo blogissaan.

Niikko näyttää myös katsovan, että perussuomalaisilla olisi asiassa yhtenäisempi linja, toisin kuin salin keskustelusta voisi päätellä.

– Jos jatkamme tällä itsekkäällä linjalla, joka laittaa poliittisen hyväksynnänhaun lasten hyvinvoinnin edelle, murennamme koko yhteiskunnan selkärangan, perheen. Tätä kehitystä perussuomalaiset ei hyväksy.

Sari Sarkomaa (kok.) puolestaan pitää äitiyslakia välttämättömänä korjausliikkeena lapsen oiukeusturvan kannalta.

– Äitiyslaki sisältäisi säännökset siitä, että lapsen synnyttäjä on lapsen äiti ja että lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa lapsen äidiksi lapsen synnyttäneen ohella silloin, kun lapsi on hankittu yhdessä hedelmöityshoidon avulla. Vanhemmuus voitaisiin tunnustaa jo ennen lapsen syntymää tapahtuvan neuvolakäynnin yhteydessä. Näin päästään raskaasta perheen sisäisestä adoptiomenettelystä ja lapsi saisi oikeuden molempiin vanhempiinsa heti syntymänsä jälkeen, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.