Lapsilisistä säästäminen on ”helppo kohde” valtion budjettialijäämän kuromiseksi, koska ”se on aika iso menoerä”, kertoo Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund. Yksinään lapsilisän verotuksella ei kuitenkaan kurota valtion arviolta 1,5-4 miljardin säästötarvetta.
Lapsilisää maksetaan yhdestä lapsesta 104, 19 euroa kuukaudessa. Lapsilisä on sitä suurempi, mitä enemmän lapsia perheessä on.
–Se on per kuukausia ja täytyy muistaa, että sitä maksetaan 17 vuotta, eli kyllä siitä kumuloituu, Asplund kommentoi Uudelle Suomelle.
–Kun täytyy mennä etuuksiin, niin nämä ovat suuria eriä. On sillä merkitystä, hän toteaa.
Hallitus harkitsee parhaillaan kehysriihessä lapsilisien verolle panoa tai leikkaamista.
Verotuksen kautta lapsilisiin saataisiin progressiivisuutta, eli parempituloisille vero olisi rajumpi.
–Suora leikkaus, tyyliin 30 prosenttia pois kaikilta ei varmastikaan käy ainakaan vasemmistoliitolle ja demareille, Asplund sanoo.
Asplund korostaa, että lapsilisästä ”ei saada lähellekään tarvittavia”, vähintään 1,5 miljardin vuosittaista säästöä.
–Ei varmasti odotettavissa mitään suurta, mistä saataisiin yksinään edes 500 miljoonaa, vaan ratkaisut tulevat pienistä puroista, Asplund kertoo.
Hän uskoo, että hallitus säästää useasta kohteesta niin sanotulla juustohöylämallilla, eli ”leikkaa kaikista vähän”.
–Mihinkään rajuihin liikkeisiin kuuden puolueen hallitus tuskin pystyy, Asplund sanoo.
Tuhoisinta Suomelle olisi hänen mielestään arvonlisäveron korottaminen.
–Kotimaiselle ostovoimalle olisi erittäin negatiivinen asia korottaa arvonlisäveroa.
Kiinteistövero voisi Asplundin mielestä hyvä korotuksen kohde, koska ”maata ei todennäköisesti osteta Virosta, vaikka vero nousisi”.
Tärkeintä olisi kuitenkin saada Suomen työttömyys kuriin. Asplund korostaa, että Suomi on selvästi Ruotsia jäljessä työllisyyskehityksessä.
–Kun katsoo Ruotsin valtion taloutta verrattuna Suomen valtion talouteen, siinä voi olla jokin yhteys, hän sanoo.
Helmikuussa Suomen työttömyysaste oli 9,1.
