Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on supistettu voimakkaasti koronakriisin aikana, vaikka samaan aikaan huoli heidän hyvinvoinnistaan on palveluissa kasvanut.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveydenhuollon verkostolle ja perhekeskusverkostolle kevään aikana tehdyistä tiedonkeruista.

Äitiys- ja lastenneuvolan käyntimäärä on laskenut kevään aikana 10–40 prosenttia. Etäopetuksen aikana kouluterveydenhuollon käyntejä oli 60–80 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kouluterveydenhuollon ja perhekeskuksen palvelut on järjestetty koronakevään aikana hyvin eri tavoin.

”Sairaanhoidon tarpeen kasvuun varautuminen ja ohje välttää turhia sosiaalisia kontakteja johtivat monien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen voimalliseen supistamiseen. Henkilöstöä siirrettiin laajasti ja pitkäksi aikaa muihin tehtäviin, mikä vaikeutti lasten, nuorten ja perheiden avunsaantia”, THL:n tiedotteessa todetaan.

Koronavirustartunnan pelossa koululaiset ja perheet myös itse peruivat vastaanottokäyntejä, eivätkä aina hakeutuneet palveluihin tarpeesta huolimatta.

”Karsittiin kovalla kädellä”

Lasta odottavien perheiden tukea heikensivät THL:n mukaan neuvolakäyntien harventaminen, toisen vanhemman osallistumisen rajoittaminen ja tauot perhevalmennuksessa. Synnytyssairaaloiden vierailurajoitukset ja nopeat kotiutukset heikensivät myös tilannetta.

”Lastenneuvolassa imeväisikäisten terveystarkastukset järjestettiin pääosin, mutta leikki-ikäisten terveystarkastuksia karsittiin kovalla kädellä”, summaa tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen tuloksia lastenneuvoloiden osalta tiedotteessa.

Toisena etäkouluviikkona vain neljä kymmenestä kouluterveydenhoitajasta ja lääkäristä käytti työaikaansa kouluterveydenhuollon tehtäviin normaalisti. Kouluterveydenhuollon yhteistyö kuraattorin, psykologin sekä opettajien kanssa heikkeni, samoin yhteistyö koulun ulkopuolella muun muassa lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa.

THL:n mukaan tulosten perusteella näyttää siltä, että muualla maassa supistettiin palveluja jopa enemmän kuin Uudellamaalla, jossa epidemiatilanne oli pahin. Palveluja on palautettu hyvin hitaasti, mutta toukokuun viimeisellä viikolla käyntimäärät kääntyivät kasvuun.

”Lasten, nuorten ja perheiden palveluja alettiin purkaa liian varhain ja turhan laajasti huomioimatta alueen todellista epidemiatilannetta”, toteaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedotteessa.

”Kuntien tulee mahdollisimman pian osoittaa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin riittävät resurssit, jotta päästään purkamaan palvelujen vähentämisestä johtuvaa ruuhkaa ja paikkaamaan palveluvajetta.”