Suomalainen tutkimus- ja konsulttiyhtiö GnS Economics katsoo, että EU:n pankkiunioni ja pankkien yhteisvastuullinen pääomittaminen olisivat lähinnä keski- ja eteläeurooppalaisten valtioiden etu. Väite perustuu vertailuun siitä, paljonko EU-maiden pankeilla on saamisia kriisimaista.

Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) juuri julkaistujen maaliskuun lopun tilastojen mukaan Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankit kantavat suurimmat riskit kriisimaiden ulkomaanveloista. Ranskan pankeilla on saamisia kriisimaista noin 71 miljardin euron, Saksan pankeille noin 252 miljardin euron ja Iso-Britannian pankeilla noin 470 miljardin euron edestä.

Suomen pankeilla saamisia on noin 2,9 miljardia euroa. Suomen saatavat ovat myös bruttokansantuotteeseen suhteutettuna pienemmät (1,4 prosenttia) kuin esimerkiksi Saksalla (9 prosenttia bkt:sta), Malinen kirjoittaa.

– Saksan ja Suomen edut eivät pankkiunionissa kohtaa. Siksi Suomen tulisi muodostaa pankkiunioniin yhteinen kanta muiden EU:hun kuuluvien Pohjoismaiden kanssa, toteaa GnS:n pääekonomisti Tuomas Malinen.

– Suomelle on tarjolla tässäkin vaihtoehdossa maksajan rooli, kuten sekä Björn Wahlroos että OP-Pohjolan Reijo Karhinen ovat arvioineet. Yllä esitetyt luvut tukevat heidän näkemyksiään, Malinen kertoo.

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi aiemmin tässä kuussa Talouselämälle, että Suomi ei ole Euroopan vilja-aitta. Pankkiunioni olisi Wahlroosin mielestä Suomelle epäedullinen etenkin siksi, että hän uskoo Ruotsin ja Britannian kieltäytyvän unionista. Tällöin pankkiunionin piirissä olisi Suomessa toimivista suurista pankeista vain OP-Pohjola.

OP-Pohjola-ryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen on puolestaan varoittanut OP-pohjolan Chydenius-lehdessä, että EU:n pankkiunioni tarkoittaisi suomalaisille suuria riskejä.

–Nykytilanteessa pankkiunioni tarkoittaisi merkittävää riskien siirtoa etelästä pohjoiseen, Karhinen arvioi lehdessä.