Uusi osittain kansalaiskeräyksellä rahoitettava Lastensairaala on jälleen herättänyt keskustelua. Tällä kertaa puheenaiheeksi on noussut etenkin sairaalan omistusjärjestely sairaalarakennuksen valmistuttua.

Asiaa ihmettelee Puheenvuoron blogissaan muun muassa perussuomalaisten porilainen kaupunginvaltuutettu Laura Huhtasaari.

– Miksi ihmeessä hankkeesta yli 80 prosenttia rahoittava HUS ja valtio eivät saa lainkaan omistusosuutta sairaalakiinteistöstä, Huhtasaari kysyy blogissaan.

Lastensairaalan kokonaiskustannukset ovat arviolta 160 miljoonaa euroa. Rahoituslähteitä on neljä: Lastensairaala-säätiön järjestämä kansalaiskeräys, HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, valtio ja laina.

Kansalaiskeräyksellä on tarkoitus saada kokoon vähintään 30 miljoonaa euroa. HUS maksaa 40 miljoonaa ja valtio 40 miljoonaa. Jäljelle jäävä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa lainarahalla. Jos keräyspotti kasvaa yli 30 miljoonan, lainaosuus pienenee vastaavasti.

Säätiön rahaa mukana on vain 300 000 euron alkupääoma. Silti sairaalan valmistuttua rakennus jää säätiön omistaman kiinteistöyhtiön omistukseen. Sairaalan käyttäjä eli HUS maksaa lainarahan osuuden verran niin sanottua pääomavuokraa sairaalasta säätiölle.

– Tämän lainan kuittaa korkoineen myös HUS kuntiensa verorahoilla toimimalla valmistuneessa kiinteistössä 30 vuotta pääomavuokrasopimuksella. Näin ollen säätiö saa 100 prosentin omistuksen uuden lastensairaalan kiinteistöstä 300 000 euron sijoituksellaan, kun taas HUS ja valtio saavat omistuksesta 0 prosenttia, vaikka osallistuvat alkupääoman ja vuokrasopimuksen kautta rahoitukseen reilut 80 proenttia, Huhtasaari ihmettelee.

Esimerkiksi HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden kuitenkin puolusteli rahoitusmallia Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelman haastattelussa torstaina.

Lindenin mukaan on selvää, että säätiö ei peri HUS:lta kiskurivuokria. Linden korosti, että HUS ei maksa vuokraa koko sairaalasta vaan vain lainasta.

– HUS ei maksa vuokraa 160 miljoonan sairaalasta vaan pääomavuokraa 50 miljoonan lainaosuudesta. Jos se on 30 vuodessa lyhennetty niin, että siitä on jäljellä 10 miljoonaa, sen jälkeen keskustelemme, siirtyykö sairaala 10 miljoonalla HUS:n omistukseen vai maksammeko 10 miljoonasta jotakin hyvin vähäistä uokraa, Linden selitti.

Lindenin mukaan vaihtoehdoilla ei HUS:n kannalta edes juuri ole eroa. Lindenin mukaan sairaalarakennuksen seinillä ei varsinaisesti ole HUS:lle erityistä arvoa. Merkitystä on toiminnalla, jonka rakennus mahdollistaa.

– Ei sillä sairaalalla ole mitään muuta arvoa kuin lastensairauksien hoito, Linden sanoi Ylellä.

Myös keräystä järjestävän säätiön puheenjohtaja Anne Berner vakuutti eilen Yle Uutisille, että säätiön tarkoitus ei ole tehdä sairaalahankkeessa bisnestä.