Veikkauksen sponsoroimien maajoukkueiden urheilijat sekä Leijonista että Huuhkajista ovat ryhtyneet kampanjoimaan peliautomaattien kaupoista poistamisen puolesta. Laajemmankin arvostelun kohteena oleva Veikkaus toteaa, että kritiikki kuuluu avoimeen yhteiskuntaan.
Leijonien kevään MM-kultasankarit Oliwer Kaski ja Harri Pesonen antavat Twitterissä tukensa kansalaisaloitteelle, joka poistaisi Veikkauksen peliautomaatit kaupoista, kioskeilta, huoltoasemilta ja ravintoloista.
”Kävin kannattamassa, käy sinäkin”, toteaa Pesonen Twitter-tilillään.
”Uhkapelien tarjonnalle on paikkansa, esim. casinot tai pelaamot. Niitä ei tarvitse olla joka kioskilla, huoltoasemilla ja kaupoissa. Turhan moni suomalainen kärsii peliongelmista”, hyökkääjä jatkaa.
Aloitetta ovat tukeneet myös jalkapallomaajoukkue Huuhkajissa esiintyneet Eero Markkanen ja Sauli Väisänen. Viime päivien keskustelu on nostanut aloitteen allekirjoittajien määrän yli 21 000:een.
Valtionyhtiö Veikkaus on sekä Jääkiekkoliiton että Palloliiton pääsponsoreita. Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski kommentoi urheilijoiden antamaa kritiikkiä tyynin sanankääntein.
”Tämä kuuluu avoimeen yhteiskuntaan. Toivottavasti saamme jatkossakin nauttia hienoista urheilusuorituksista”, Nummikoski sanoo Uudelle Suomelle.
Nummikosken mukaan kannanotoilla ei ole merkitystä Veikkauksen yhteistyö- ja sponsorointisuhteille. Veikkaus panostaa sponsorointiin tänä vuonna hieman vajaat viisi miljoonaa euroa, mutta sponsoroitavia on lukuisia. Sitä Veikkaus ei avaa, millaisilla summilla Leijonia ja jalkapallomaajoukkuetta tuetaan. Sponsorointi on osa Veikkauksen markkinointikokonaisuutta, jonka budjetti on tänä vuonna reilut 40 miljoonaa euroa.
Pelikoneiden poistosta 300 miljoonan menetys Veikkauksen tukirahoihin
Entä millainen merkitys pelikoneiden kaupoista poistamisella olisi Veikkaukselle? Taloudellisesti suuri. Peliautomaattien niin sanottu pelikate eli Veikkaukselle kertyvä voitto on noin 570 miljoonaa euroa vuodessa, kun yhtiön liikevaihto oli vuonna 2018 reilut 3150 miljoonaa euroa eli noin kolme miljardia euroa ja kaikkien pelien pelikate noin 1759 miljoonaa euroa.
”Mutta todellinen merkitys tulee siitä, mitä edunsaajat ja yrittäjät menettäisivät”, Nummikoski sanoo.
MM-kultaleijona Pesoselle huomautetaankin Twitterissä, haluaisiko hän siis peliautomaattien myötä viedä Veikkauksen tukirahat suomalaisilta urheilu-, kulttuuri- ja sosiaalialan järjestöiltä.
”En sitä kiellä, etteikö rahaa menisi todella tärkeisiin kohteisiin ja se on hienoa. Hälyttävää on [Veikkauksen] markkinointi ja siihen käytettävä summa. Noin 50 milj. vuosittain”, Pesonen vastaa.
Velipekka Nummikoski kertoo, että jos peliautomaatit poistettaisiin kaupoista ja niihin syötetty raha ei siirtyisi mihinkään muuhun yhtiön peliin, häviäisi järjestöjen saamasta potista noin 300 miljoonaa euroa. Nykyisellään Veikkaus jakaa avustuksensaajille noin miljardi euroa vuodessa.
Tämän lisäksi Veikkauksen maksaman arpajaisveron määrä laskisi muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla ja pelikoneita myymälöissään pitävät yrittäjät menettäisivät korvauksensa, Nummikoski kertoo.
Kansalaisaloite poistaisi peliautomaatit tyystin arkinäkymästä, mutta eduskunta on jo päättänyt niiden muuttamisesta vastuullisempaan suuntaan. Veikkaus valmistautuu parhaillaan hajasijoitettujen peliautomaattien pakolliseen tunnistautumiseen, jonka on määrä tulla voimaan arpajaislain uudistamisesta annetun esityksen mukaisesti vuoden 2022 alussa.
Tunnistautuminen tarkoittaa kirjautumista pelikoneeseen esimerkiksi Veikkaus-kortilla – tarkka tunnistautumisen tapa ei ole tiedossa. Veikkauksen arvion mukaan pakollinen tunnistautuminen vähentäisi rahapeliautomaattien tuottoja vuositasolla noin 100–150 miljoonaa euroa.
”Pelkkä tunnistautuminen voi olla kynnys joillekin pelaajille”, Nummikoski sanoo.
Lisäksi tunnistautumiseen voi yhdistää erilaisia ”pelaamisen hallinnan työkaluja”, hän kertoo. Tunnistautunut pelaaja voisi esimerkiksi estää itseään pelaamasta, jos kokee estoa tarvitsevansa, tai automaatti voisi Veikkauksen verkkosivujen tapaan muistuttaa peliajan pituudesta.
”Tunnistautuminen on ilman muuta edistysaskel kohti turvallisempaa pelaamista”, Nummikoski sanoo.
”Tarkkaan ei tietenkään voida tietää, miten asiakas lopulta käyttäytyy.”
Peliautomaatit ovat suosituin yksittäinen peliryhmä Suomessa ja siten myös eniten pelihaittoja aiheuttava pelimuoto. Nummikosken mukaan fyysisten koneiden merkitys on kuitenkin vähentymässä nettipelien myötä, ja samalla vähentyy niiden osuus haittavaikutuksista.
Veikkaus puhuu vastuullisen pelaamisen puolesta ja pelimonopolia myös perustellaan pelaamisen haittojen vähentämisellä. Onko Veikkaus harkinnut 18 500 peliautomaattinsa määrän vähentämistä?
Nummikoski vastaa, että valtion peliyhtiön tehtävä ei ole arvioida, tulisiko suomalaisille tutusta peliautomaattien verkostosta – jonka tuotot käytetään yhteiseen hyvään – luopua.
”Yhteiskunnan on se linjattava”, hän sanoo.
Veikkauksen roolin uudistaminen on poliitikkojen käsissä, ja Nummikoski muistuttaa eduskunnan käyneen vasta viime talvena perusteellisen keskustelun arpajaislaista ja Veikkauksen asemasta. Tuolloin päätettiin peliautomaattien pakolliseen tunnistautumiseen siirtymisestä.
Tuoreen mainoskohun myötä kuitenkin sekä omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) että pääministeri Antti Rinne (sd) ovat antaneet kritiikkiä veikkaukselle. Rinne väläytti ohimennen jopa sitä mahdollisuutta, että pelimonopolista luovuttaisiin ”muuttuvassa maailmassa”.
LUE LISÄÄ: Pääministeri Rinteeltä suorat sanat Veikkaukselle: ”Näin ei olisi pitänyt koskaan tapahtua”
Nummikoski ei kommentoi pääministerin sanomisia, mutta toteaa, että pelimonopolin purkaminen tuskin on keino vähentää pelaamisen haittoja.
”Yksinoikeusjärjestelmän hyvä puoli on, että [peliyhtiön] ei tarvitse olla ’viimeisen euron’ perässä. Lisääntyvä kilpailu toisi todennäköisesti kovemmat keinot [käyttöön]”, Nummikoski sanoo.
LUE MYÖS:
