Pohjoismaat ovat jakautuneet selvästi lentomatkustamisen suhteen. Suomessa lentoliikenteen kasvu jatkuu hurjana, Norjassa ei ole kasvua, mutta ei laskuakaan, Tanskassa ollaan lähes viime vuoden ennätysluvuissa, mutta Ruotsissa lentomatkustajien määrä on kääntynyt selvään laskuun.

”Erityisesti Pohjoismaissa kasvaa lentohäpeä sellaista tahtia, että lentoyhtiöiden on vastattava tähän liikkeeseen”, väitti Business Insider heinäkuussa. Lehti oli vain osin oikeassa, sillä tilastot kertovat toisenlaista tarinaa.

Lentohäpeä – tai heikko kruunu – on iskenyt nimenomaan ruotsalaisten lentomatkustamiseen. Ruotsin lentokentillä tehtiin heinäkuussa 3,77 miljoonaa lentomatkaa. Matkustaminen väheni siten viime vuoden heinäkuusta neljä prosenttia, Ruotsin ilmailuviranomaisen Swedaviantilastot kertovat.

Maan vilkkaimmalla lentokentällä, Tukholman Arlandassa, lentomatkustaminen väheni heinäkuussa kokonaisuudessaan juuri tuon neljä prosenttia, kun lentoaseman läpi virtasi hieman vajaat 2,5 miljoonaa matkustajaa. Seitsemän kuukauden eli tammi–heinäkuun aikana matkustajia on Arlandassa käynyt hieman päälle 14,9 miljoona eli viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tämä iskee jatkuessaan pahasti Arlandan lentokentän kasvuhaaveisiin. Swedavialla on valtava yli neljän miljardin euron investointiohjelma menossa, ja sen on tarkoitus jatkua aina vuoteen 2025 asti. Suurin osa investoinneista on ollut tarkoitus suunnata Arlandan kentän kapasiteetin kasvattamiseen.

Mitä Arlandassa tulee tapahtumaan, selviää ehkä tämän vuoden aikana. Ruotsalaisten lentomatkustajien määrä on joka tapauksessa selvästi laskussa, mutta onko lasku pysyvää, on vielä arvailujen varassa.

Suomi kasvaa mielettömällä vauhdilla

Suomessa tilanne poikkeaa oleellisesti Ruotsista. Finavian yli miljardin euron investoinnit Helsinki-Vantaan lentokenttään eivät näytä turhilta, sillä matkustajamäärän kehitys on kentällä hurjaa.

Heinäkuussa Helsinki-Vantaan läpi kulki 2,1 miljoonaa matkustajaa eli 5,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Kuluneen vuoden eli seitsemän kuukauden aikana matkustajamäärä on kasvanut viime vuodesta 5,1 prosenttia 12,7 miljoonaan matkustajaan.

Finavian kruununjalokivi juhlii tänä vuonna todennäköisesti taas historiallisen suuria matkustajalukuja, ja yhtiö on entistä lähempänä strategista tavoitettaan saada Helsinki-Vantaalla matkustajia 30 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä.

Helsinki-Vantaa on siten tulossa entistä kovemmaksi kilpailijaksi muille Pohjoismaiden kentille. Arlandan matkustajamäärät olivat viime vuonna lähes 27 miljoonaa ja Kööpenhaminan Kastrupin hieman päälle 29 miljoonaa.

Kööpenhaminakin on hiipunut, mutta...

Tanskassa lentomatkustaminen hiipui Kööpenhaminan Kastrupin kentällä aavistuksen eli 1,2 prosenttia heinäkuussa, kun kenttää käytti 3,1 miljoonaa matkustajaa.

Kööpenhaminan kentän toimitusjohtaja Thomas Woldbye ei heitä lukujen suhteen pyyhettä kehään vaan toteaa tiedotteessa viime vuoden vertailukuukauden olleen kentän paras heinäkuu koskaan.

Kööpenhaminan seitsemän kuukauden saldo on hieman vajaat 17,6 miljoonaa matkustajaa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vähennys saattaa hyvin johtua myös ruotsalaisten hiipuneesta matkustamisesta, koska Malmön alueelta ja Skånesta on käytetty paljon juuri tanskalaiskenttää pitkän matkan lentoihin.

Entä Norjan päälentokentän Oslon Gardermoenin matkustajamäärät? Norwegianin vaikeudet saattavat näkyä Oslon kentän luvuissa, mutta kovin suuria muutokset eivät ole olleet.

Heinäkuussa kentän matkustajamäärä pysyi käytännössä samana verrattuna viime vuoteen. Kentän läpi kulki hieman päälle 2,8 miljoonaa matkustajaa. Myös tammi-heinäkuun kasvuluvut osoittavat nollakasvua, kun kenttää käytti 16,6 miljoonaa matkustajaa.

Matkustajamäärä ei tosin myöskään laskenut. Norjalaisten into kotimaan lentoihin on hiipunut aavistuksen, mutta kansainvälisissä lennoissa oli kasvua prosentin verran.

Mitä kaikki edellä oleva kertoo Pohjoismaista? Ainakin sen, että Pohjoismaat näyttävät lentomatkustamisen kehityksen suhteen kulkevan eri linjoilla ja ei ole ainakaan olemassa mitään pohjoismaista ”lentohäpeää” niin kuin Business Insider väittää.