Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tukee oman ministeriönsä keskustalaista tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta kiistassa koulutusmäärärahojen lisäämisen jaksotuksesta. Andersson sanoo Kauppalehden ja Uuden Suomen ”Aamiainen Jari Korkin kanssa” -videohaastattelussa, että hallitusneuvotteluissa sovittu 60 miljoonan korotus pitää saada voimaan heti ensi vuoden alusta. Keskustalaisen Mika Lintilän johtama valtiovarainministeriö haluaisi jaksottaa korotuksen siten, että koko 60 miljoonaa olisi käytössä vasta vaalikauden lopulla.

”Kantani on selvä. Tilanne näyttää siltä, että ratkaisua etsitään koko hallituksen voimin budjettiriihessä, ja jos siinä ei löydy yhteistä näkemystä, niin varmaan se sitten ratkaistaan viisikossa”, Andersson hahmottelee.

Voit katsoa videon haastattelusta tämän jutun lopusta.

Viisikko eli hallitusryhmien puheenjohtajat ei ole hallitusneuvotteluiden jälkeen kokoontunut, ei vähiten siksi, että keskustalta puuttuu käytännössä puheenjohtaja. Pääministeri Antti Rinnekin (sd) on kertonut asioivansa suoraan valtiovarainministeri Lintilän eikä niinkään vielä hetken keskustaa johtavan Juha Sipilänkanssa. Keskustan puheenjohtaja valitaan 7.9. Kouvolassa.

”Kisa vaikuttaa tiukalta, kun joka toinen päivä tulee uusi mielipidemittaus, jossa aina on se toinen kärjessä. Minä pärjään molempien kanssa hyvin”, Andersson kuvaa suhdettaan keskustan puheenjohtajuutta tavoitteleviin Antti Kaikkoseen ja Katri Kulmuniin.

Ei isoja riitoja näköpiirissä

Andersson ei odota syyskuun budjettiriihestä erityisen riitaista. Hänen mielestään uuden hallituksen poliittisten painotusten on syytäkin näkyä budjettiesityksessä, eikä Andersson niele tulkintaa, jonka mukaan taloustilanteen heikkenemistä ei olisi otettu riittävästi huomioon kevään hallitusneuvotteluissa.

”Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus oli tiedossa, ja pohjana olivat valtiovarainministeriön suhteellisen pessimistiset ennusteet siitä, miten kasvu tulee kehittymään”, Andersson muistuttaa.

Jotkut talousviisaat ovat arvioineet hallituksen osuneen vahingossa oikeaan, kun se on nyt rustaamassa elvyttävää budjettia ensi vuodelle. Vahinko tai ei, ajoitus on Anderssonin mielestä oikea.

”Tässä suhdannetilanteessa hallituksen on viisasta panna liikkeelle tulevaisuus- ja ilmastoinvestointeja, joilla voi olla myös talouskasvua vauhdittava ja vahvistava vaikutus”, Andersson pohtii.

”Suomen kaltaisessa maassa työllisyyskehitys on toki vahvasti riippuvainen yleisestä suhdannetilanteesta. Hallitus on sitoutunut siihen, että löydetään päätöksiin perustuvia toimia, joiden työllistävä vaikutus voidaan osoittaa. Siis osoittaa, että näillä toimilla tulee x-määrä lisää työpaikkoja.”

Oman ministeriönsä alueelta Andersson nostaa esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä helpottavat kieliopinnot ja etenkin alueellista työvoimapulaa lääkitsevän ammatillisen pikakoulutuksen.

”Toivotaan myös, että poliittinen tilanne Euroopassa rauhoittuu niin, että ainakaan sieltä ei tulisi enää lisämurheita.”

”Ei mitään eurolupauksia hoitajille”

Moni kohotteli kulmakarvojaan, kun Kemissä kesäkokoustaan pitänyt vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaati kilpailukykysopimuksessa sovituista lisätunneista luopumista syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Niille, jotka kehottavat poliitikkoja pysymään kaukana työmarkkinapöydistä, Andersson heittää pallon takaisin.

”Kikyn syntyhistoria on sikäli erikoinen, että edellinen hallitus sotkeutui työmarkkinapolitiikkaan hyvinkin voimakkaasti. Meidän ulostuloamme pitää tulkita sitä kautta, että olemme kritisoineet tätä hyvin voimakkaasti jo viime kaudella. Samalla linjalla jatketaan, vaikka tiedostamme toki, että kikytuntien kohtalo ei ole meidän tai hallituksen käsissä”, Andersson perustelee.

Lue myös: Postin pääjohtaja tienaa 82100 €/kk – Kysyimme, voisiko hän laskea talkoohengessä omaa palkkaansa

Andersson ottaa haastattelussa kantaa myös julkisten alojen vaatimuksiin siitä, että hallituksen pitäisi lähteä rahoittamaan naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä palkkatasa-arvon nimissä.

”Mitään euromääräisiä palkankorotuslupauksia tämä hallitus ei ole antanut kenellekään. Toivoisin kuitenkin, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt voisivat tehdä hyvää yhteistyötä palkkatasa-arvon edistämiseksi. Hallituksella on paljon tavoitteita, jotka eivät edisty ilman hyvää yhteistyötä järjestöjen kanssa, esimerkkinä nyt vaikkapa vanhempainvapaa”, Andersson aprikoi.

Lue lisää: Palkkakierros alkaa – Rajuin riita tulee hoitajista? ”Melko kallis pyöröovi, kun 40 000 ammattilaista on lähtenyt”

”Emme lähde avaamaan valtion omistuksen myymistä”

Vasemmistoliitossa on pantu mielenkiinnolla merkille niin sanottujen pääomapiirien huomiot, joiden mukaan puolueen hallitusneuvotteluissa kyseenalaistama valtion omaisuuden myyminen ei ole juuri tässä taloustilanteessa välttämättä viisasta. Nykyisellä korkotasolla kun valtio saa edullista lainarahaa ja osingotkin tuottavat kassavirtaa.

”On äärimmäisen tervetullutta, että tätä keskustelua nyt käydään pitkään jatkuneen velkademonisoinnin jälkeen, vaikka toki budjettialijäämä ja toisaalta rahoitusmallit ovat kaksi eri asiaa.”

”Me olemme nyt puolueena kuitenkin sitoutuneita hallitusohjelman kokonaisuuteen emmekä ole sitä nyt lähdössä kyseenalaistamaan tai avaamaan. Sen aloitteen pitää kyllä tulla toisesta suunnasta”, Andersson vakuuttaa.

Andersson ei myöskään näe mitään sellaisia syitä, miksi vasemmistoliitto olisi lähdössä hallituksesta kesken kaiken kuten Jyrki Kataisen(kok) hallituksesta keväällä 2014. Anderssonin mukaan silloin ei ollut kyse vaalitaktiikasta, vaan kynnyskysymyksistä kuten perusturvan leikkauksista.

”On meillä kynnyskysymyksiä nytkin, mutta jos katsoo tätä hallitusohjelmaa ja sitä mitä hallitus on tehnyt Säätytalon jälkeen, niin ei ole mitään sellaista näköpiirissä, joka olisi niiden kanssa ristiriidassa.”

Hävittäjät ratkaistaan sitten, kun on ”tavaraa pöydällä”

Vasemmistoliitto äänesti 2017 eduskunnassa hyväksyttyä puolustuspoliittista selontekoa vastaan. Selonteossa määriteltiin, että Hornet-hävittäjien suorituskyky korvataan täysmääräisesti ja sama kirjaus sisältyy myös Rinteen hallitusohjelmaan. Sen vasemmistoliitto siis hallitusneuvotteluissa hyväksyi, mutta muuten Andersson on parin vuoden päästä ajankohtaiseksi tulevan hävittäjähankinnan osalta varsin vaitonainen.

”Varmaan sitten, kun on konkreettisempaa tavaraa niin sanotusti pöydällä, on mahdollista käydä keskustelua siitä, mitä se suorituskyky tarkoittaa.”

”Eli koneiden määrästä puhutaan sitten?”

”Se mihin on sitouduttu, on se kirjaus hallitusohjelmassa ja siinä puhutaan suorituskyvystä.”

”Sotilaat eivät varmaan tingi siitä, että suorituskyky vaatii 64 konetta. Voitteko ennakoida sitä?”

”En voi. Jään odottamaan.”

Greta Thunbergista: ”Olen itsekin kokenut nuorena aikuisten ihmettelyä”

Li Andersson kertoo hämmästelevänsä suuresti ilmastonmuutosta vastaan kampanjoivan ruotsalaisen Greta Thunberginaikuisissa herättämiä voimakkaita tunteita. Anderssonin mielestä Thunbergin kampanjointi on hieno esimerkki siitä, miten nuoret voivat omalla aktiivisuudellaan käynnistää jopa maailmanlaajuisen ilmastoliikehdinnän.

”Sain itsekin kuulla nuorena kerta toisensa jälkeen kysymyksiä siitä, miksi nuoret eivät kanna vastuuta ja kiinnostu politiikasta. Sitten kun nuoret aktivoituvat, ja ottavat kantaa asiaan, joka liittyy suoraan koko maapallon ja heidän omaan tulevaisuuteensa, niin se ei yhtäkkiä kelpaakaan aikuisille”, Andersson kuvailee.

”Varsinkin henkilöön menevän kritiikin koen näin nuoren henkilön kohdalla ikävänä”, Andersson sanoo.

Thunberg ylitti tunnetusti Atlantin purjeveneessä osallistuakseen New Yorkissa YK:n ilmastokokoukseen. Anderssonin mukaan ministerillä ei ole vastaavaan mahdollisuutta, vaikka haluaisi.

”Kävin kesällä YK:n kestävän kehityksen kokouksessa johtamassa Suomen delegaatiota. Sellainen työ ei ole mahdollista, jos ei ole paikan päällä eikä minulla ollut aikaa lähteä parin viikon purjehdusreissulle”, Andersson kertoo.

”Se, ettei pysty lopettamaan kaikkea lentämistä, ei tarkoita sitä, etteikö sitä pitäisi pyrkiä vähentämään. Kyllä esimerkiksi Keski-Euroopassa olisi mahdollista siirtää aika suuri osa lentämisestä raiteille”, Andersson pohtii.

Lue myös: Liitto lyö pöytään työnantajien 6,5 miljardin euron kiky-hyödyn: ”Tästä vaietaan tietoisesti – talkoot ovat ohi”