Kansanedustaja Li Andersson (vas.) arvostelee hallitusta harmaan talouden torjunnan leikkaamisesta.

Andersson jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy mitkä ovat harmaan talouden torjuntaohjelman päättymisen yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset ja kuinka paljon hyötyä jää saamatta verrattuna vähennettyihin kustannuksiin.

– Sipilän hallituksen säästöt harmaan talouden torjuntaan tarkoittaisivat käytännössä noin sadan talousrikostutkijan vähentämistä. Yhden talousrikostutkijan henkilötyövuosi maksaa noin 60 000 euroa, mutta yhden tutkijan vuoden työpanoksella valtio saa arviolta keskimäärin 110 000 euron tulot, Andersson kertoo kirjallisessa kysymyksessään.

Talousrikostutkijan voidaan näin laskea tuovan 50 000 euron vuosittaisen hyödyn valtiolle.

– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan kohdistuvilla säästöillä on selkeä valtiontaloutta heikentävä vaikutus. Se katkaisee myös pitkäaikaisen viranomaistoiminnan kehittämisen. Ehkäisemällä harmaata taloutta parannetaan julkisen talouden rahoitusasemaa, vähennetään velkaantumista ja lisätään talouspoliittista liikkumavaraa, Andersson kertoo.

Hän ihmettelee, miksi hallitus aikoo olla myöntämättä harmaan talouden torjuntaohjelman jatkon vaatimaa määrärahaa vuodelle 2016.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus asetti harmaan talouden talousrikollisuuden vähentämisen yhdeksi kärkihankkeekseen ja myönsi harmaan talouden torjunnalle 20 miljoonan euron lisäresurssin vuosittain vuodesta 2012 lähtien.

– Ei ole mitään järkeä leikkata ohjelmasta, joka maksaa itse itsensä ja sen lisäksi tuo lisätulojan valtion kassaan. Pikemminkin pitäisi ottaa lähtökohdaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen toiminnan tehostamisen ja vakiinnuttamisen, Andersson kommentoi medialle lähettämässään tiedotteessa.