Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson jatkaa keskustelua työmarkkinoista. Anderssonin mielestä edellinen pääministeri Antti Rinne (sd) ei sekaantunut työmarkkinakierrokseen.

Andersson nosti työnantajien vaatimukset esille jo eilen maanantaina puoluevaltuustolle pitämässään puheessa. LUE LISÄÄ:

Niin ikään eilen maanantaina keskustan puheenjohtaja, tuleva valtiovarainministeri Katri Kulmuni avasi syitä sille, miksi keskusta menetti luottamuksensa pääministeri Rinteeseen. Rinne erosi ja uusi, vanhalla pohjalla jatkava Sanna Marinin (sd) hallitus nousee valtaan tänään.

Yksi Kulmunin mainitsema syy oli työmarkkinapolitiikka.

”Tuli ikään kuin tavaksi liputtaa jo ennakolta voimallisesti jonkun osapuolen puolta asioissa, joihin tulisi ehdottomasti suhtautua viileän puolueettomasti. Kaikenlaiset ennakkoasennot ainoastaan vaikeuttavat työmarkkinaosapuolten välisiä neuvotteluja”, Kulmuni sanoi.

”Työmarkkinakierros on täysin erillinen asia Postin työehtoshoppailusta. En henkilökohtaisesti ole vieläkään ymmärtänyt, millä tavalla Antti Rinne olisi työmarkkinakierrokseen sekaantunut. Päinvastoin, työmarkkina-asiantuntijat ovat todenneet, että Rinne sekaantui työmarkkinoihin huomattavasti VÄHEMMÄN kuin mitä hänen edeltäjänsä Juha Sipilä”, Li Andersson kirjoittaa Facebookissa.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen huomautti Uuden Suomen haastattelussa jo viime viikolla, että edellinen pääministeri Sipilä vaikutti työmarkkinoihin Rinnettä voimakkaammin.

”Jos sanotaan, että Rinne huseerasi liikaa, niin kyllä Sipiläkin huseerasi, mutta työnantajien puolella”, Ronkainen totesi. LUE LISÄÄ:

”Kiky-sopimuksen syntyprosessi oli täysin poikkeuksellinen eikä sopimus olisi syntynyt ilman hallituksen painostustoimia. Jo silloin moni meistä varoitti, että niin raju työmarkkinasopimus tulee synnyttämään ongelmia ja kompensaatiovaatimuksia myöhemmin, verrattuna siihen että olisi menty nollalinjalla. Nyt olemme siinä tilanteessa josta varoitimme. Keskeisiä syitä minkä takia työmarkkinakierroksesta ennakoidaan vaikeaa, ovat muun muassa kiky-tunnit sekä palkansaajien toiveet palkankorotuksista sen jälkeen kun on tehty useita miinus- tai nollamerkkisiä sopimuksia”, kilpailukykysopimusta eli kikyä voimakkaasti ennenkin arvostellut Andersson jatkaa.

LUE MYÖS:

”Tosiasioiden toteaminen ääneen ei sekään tarkoita, että sekaantuisin työmarkkinakierrokseen. Suomen hallitus ei ole osapuoli niissä pöydissä, joissa sopimusneuvottelut käydään”, Li Andersson sanoo.