Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson kirjoittaa blogissaan olevansa hämmästynyt siitä, ”miten kritiikittömästi lähes kaikissa muissa eduskuntaryhmissä suhtaudutaan perustuslain muuttamiseen kiireellisellä menettelyllä”.

Tällä viikolla selviää, muutetaanko perustuslakia kiireellisessä menettelyssä eli vielä saman vaalikauden aikana. Muutos perustuslain pykälään yksityiselämän suojasta ja viestisalaisuudesta tarvitaan, jotta tiedustelulait voidaan saada voimaan. US kävi läpi vaihtoehtoiset tapahtumakulut - lue lisää tästä .

”Turvallisuus on politiikassa ja julkisessa keskustelussa painava argumentti. Tästä huolimatta on pelottavaa, kuinka vähän analyysia on näkynyt siitä, että perustuslakia aiotaan muuttaa poikkeuksellisen menettelyn kautta”, Andersson kirjoittaa.

Eduskunnassa näyttää olevan laaja tuki perustuslain muuttamiselle kiireellisessä menettelyssä. Aiemmin kriittisesti asiaan suhtautunut vihreätkin on nyt kääntynyt suosittelemaan kansanedustajilleen kiireellistä menettelyä. Verkkouutiset on laskenut, että vihreiden tuki riittäisi läpimenoon. Perussuomalaisten kanta ei ole tiedossa, vasemmistoliitto vastustaa. Itse perustuslain muutosta vasemmistoliitto ei kuitenkaan vastusta. Lue lisää: Vihreät kääntyi kiireellisyyden kannalle – Tiedustelulain vaatima perustuslain muutos menossa läpi

”Perustuslakia ei muuteta siksi, että puolustusvoimat saisivat valvoa ulkovaltojen toimintaa suomalaisissa tietoverkoissa. Perustuslakia muutetaan, jotta suomalaisten luottamuksellisen viestin suojaa voidaan rajoittaa”, Andersson kirjoittaa.

Anderssonin mielestä esitys perustuslain muutoksesta on periaatteellisesti merkittävin asia tällä vaalikaudella.

”Eduskunta ottaa syksyn aikana kantaa kolmeen erilliseen kokonaisuuteen. Ensimmäinen niistä on hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta. Toinen on perustuslain muuttaminen kiireellisessä menettelyssä. Kolmas on itse tiedustelulainsäädäntö ja sen sisältö. Vaikka houkutus on suuri kytkeä nämä kokonaisuudet yhteen, on jokainen näistä erillinen päätös, jota pitää tarkastella erikseen”, Andersson korostaa.

Hän painottaa, että vaikka julkisessa keskustelussa perustuslain muutos kytketään tiedustelulakiin, muutos perustuslakiin on silti yleinen. Siten se mahdollistaa tulevaisuudessa ”myös muita lainsäädäntöhankkeita, jotka pohjautuvat tähän samaan rajoitusperusteeseen”, Andersson huomauttaa.

”Kiireellistä menettelyä ei pidä käyttää, ellei siihen on poikkeuksellisesti välttämätöntä tarvetta. Kysymys kuuluu siksi, onko meillä nyt käsissä sellainen tilanne? Ei ole”, Andersson katsoo.